Kivikirkko, pitkäkirkko. Mietoisten harmaakivikirkko on alun perin torniton, mutta nykymuodossaan länsitornillinen pitkäkirkko. Satulakattoiseen runkohuoneeseen liittyy pohjaltaan neliön muotoinen torni, pohjoissivulla sakaristo ja eteläsivulla eteishuone. Ikkunat ovat pyörökaariset. Kirkkosalin nykyasu on 1900-luvun alun korjauksesta.
Kirkkomaata ympäröi vanha kivimuuri. Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitsee Mietoisten pappila, joka on rakennettu 1823.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Tove Riska, Mietoisten kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.
Kivikirkko, pitkäkirkko. Mietoisten harmaakivikirkko on alun perin torniton, mutta nykymuodossaan länsitornillinen pitkäkirkko. Satulakattoiseen runkohuoneeseen liittyy pohjaltaan neliön muotoinen torni, pohjoissivulla sakaristo ja eteläsivulla eteishuone. Ikkunat ovat pyörökaariset. Kirkkosalin nykyasu on 1900-luvun alun korjauksesta.
Kirkkomaata ympäröi vanha kivimuuri. Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitsee Mietoisten pappila, joka on rakennettu 1823.
Luonti: 1.1.1900
Historia
laaj. 1819, 1829. 1724 (rak. sakaristo), 1819 (torni), 1829 (kirkkosali laaj.), 1911 (Ilmari Launis) Mietoisten kirkko rakennettiin 1641-1643 Henrik Klaunpoika Flemingin toimesta. Keskiaikaistyyppiseen pitkäkirkkoon lisättiin sakaristo 1724 ja länsitorni 1818-1819. Tornin oli suunnitellut yli-intendentinviraston A.N. Edelcrantz 1806. Kirkkosalia laajennettiin itäpäästä 1829 ja kirkko korjattiin perusteellisesti 1911 Ilmari Launiksen suunnitelmin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.