Kivikirkko, keskiaikainen. Mäenrinteeseen rakennettu Pyhälle Laurille omistettu Perniön keskiaikainen kirkko, kellotapuli, pitäjänmakasiini ja maantien kirkosta erottama pappilan alue muodostavat näyttävän kirkollisen kultturin vuosistaisen saarekkeen uusiutuneen kirkonkylän keskustassa.
Jyrkkälappeisen kirkon länsipäädyssä on näyttävä itä-uusmaalaista tyyppiä oleva tiilikoristelu pyörökomero-, risti-, nouseva komerosarja- ja neliapila-aiheineen. Ikkunat ja oviaukot on myöhemmin laajennettu. Kolmilaivaisessa, poikkeuksellisen matalassa viisitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Petrus Muratorin holvaamien kirkkojen tapaan sivulaivoissa on ristiholvit ja keskilaivan kolmessa itäisimmässä traveessa monimuotoiset ns. suomalaiset tähtiholvit. Kaksi läntisintä on tavanomaisia tähtiholveja. Holvien maalauskoristelu runsaine ornamenttiaiheineen liittyy puolestaan Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Kuorin lattiassa on seitsemän 1500-luvulta peräisin olevaa kalkkikivistä hautalaattaa, 1700-luvun alusta ovat maaherra Lorentz Creutzin ja vaimonsa Hedvig Eleonora Stenbockin vaakuvakuvioiset hautakivet. Kirkkosalin kiinteä sisustus on 1800-luvun lopulta. Sen nykysasu perustuu 1960-luvulla tehtyyn restaurointiin.
Kellotapuli, jonka alin kivestä rakennettu osa on keskiaikaianen ja on toiminut kirkkotarhan porttihuoneena. Tapulin yläosan puurakenteet, lounais-suomalaisen tapulityypin mukainen kahdeksankulmainen kellohuone ja sen yläpuolella oleva sipukupoliin päättyvä lanterniini, ovat aivan 1700-luvun lopusta. |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat
Perniön kirkko 1000014841, kirkkorakenteet