Perttelin keskiaikaisen, Pyhälle Bartolomeukselle omistetun kivikirkon runkohuoneen on 1400-luvulta. Harmaakivinen asehuone on vuodelta 1750 ja sakaristo suurimmaksi osaksi 1820-luvulta. Kolmilaivaista kirkkosalia kattavat neli-, kuusi- ja kahdeksanjakoiset ruodeholvit. Alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut R.W. Ekman 1870. Kirkon esineistöön kuuluu keskiaikaisia veistoksia, mm. triumfikrusifiksi n. vuodelta 1500.
Erillisen kellotapulin harmaakivinen alaosa on vuodelta 1729 ja puinen yläosa vuodelta 1889 (H.Rancken). Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Pertteli erotettiin Uskelan emäseurakunnasta omaksi seurakunnaksi 1868.
Luonti: 1.1.1900
Lähteet
Aulis Oja, Perttelin historia. Perttelin kunta ja seurakunta 1958.
Perttelin kirkko. Suomen kirkot 4. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki 1966.
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Aimo Ahti, Perttelin kirkko ja seurakunnat 1440-1990. Perttelin seurakunta 1990.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Perttelin keskiaikaisen, Pyhälle Bartolomeukselle omistetun kivikirkon runkohuoneen on 1400-luvulta. Harmaakivinen asehuone on vuodelta 1750 ja sakaristo suurimmaksi osaksi 1820-luvulta. Kolmilaivaista kirkkosalia kattavat neli-, kuusi- ja kahdeksanjakoiset ruodeholvit. Alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut R.W. Ekman 1870. Kirkon esineistöön kuuluu keskiaikaisia veistoksia, mm. triumfikrusifiksi n. vuodelta 1500.
Erillisen kellotapulin harmaakivinen alaosa on vuodelta 1729 ja puinen yläosa vuodelta 1889 (H.Rancken). Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Perttelin kappeliseurakunnan 1400-luvulla rakennetun kivikirkon vanhimman osan muodosti sakaristo, joka rakennettiin aivan 1400-luvun alussa ilmeisesti puisen kirkon yhteyteen. Keskiaikaista kivikirkkoa on korjattu mm. 1888 C.J. von Heidekenin johdolla.
Pertteli erotettiin Uskelan emäseurakunnasta omaksi seurakunnaksi 1868.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.