Kiskon seurakuntaan kuulunut Suomusjärven kappeli perustettiin 1678 Laidikkeeseen. Suomusjärvestä tuli kirkonkylä 1700-luvun alussa ja kirkko valmistui uudelle paikalle 1708. Tapuli valmistui 1751. Vanhempi kirkko purettiin 1849 Suomusjärven nykyisen kirkon valmistuessa. Nykyisen kirkon rakensi pitäjänpuuseppä Isak Lindström ja kirkko valmistui 1850. Piirustukset oli laadittu 1844 intendentinkonttorissa E.B. Lohrmannin johdolla.
1898 tehty päätös Suomusjärven perustamisesta itsenäiseksi seurakunnaksi toteutui 1903.
Erillinen kellotapuli on vuodelta 1750 (J.Härkä). Kirkon vieressä oleva lainamakasiini on kotiseutumuseona. Ruumishuoneena on käytetty vanhan, 1703 rakennetun kirkon sakaristoa. Sen ympärillä on vanha hautausmaa, jonka erottaa kirkkotarhasta kiviaita.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Piirustukset oli laadittu 1844 intendentinkonttorissa E.B. Lohrmannin johdolla.
1898 tehty päätös Suomusjärven perustamisesta itsenäiseksi seurakunnaksi toteutui 1903.
Luonti: 1.1.1900
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko, ristikirkko. Suomusjärven puinen ristikirkko on muodoltaan erivartinen ristikirkko. Aumakattoisen kirkon ristikeskuksessa on pieni empiretyylinen torni. Sakaristo on alttarin takana. Kirkkosalia kattavat tynnyriholvit. Palkistoa tukevat puiset pilarit. Kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut R.W. Ekman 1866.
Erillinen kellotapuli on vuodelta 1750 (J.Härkä). Kirkon vieressä oleva lainamakasiini on kotiseutumuseona. Ruumishuoneena on käytetty vanhan, 1703 rakennetun kirkon sakaristoa. Sen ympärillä on vanha hautausmaa, jonka erottaa kirkkotarhasta kiviaita.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Suomusjärven kirkko rakennettiin Isak Lindströmin johdolla 1847-1849. Piirustukset oli laadittu 1844 intendentinkonttorissa E.B. Lohrmannin johdolla. Kirkkoa on korjattu mm. 1928 (A.Pernaja), 1956 ja 1965.
Kolminivelinen kellotapuli sijaitsee kirkonkylän tien varrella.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö