Kivikirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Puiston ympäröimä Uudenkaupungin nykyinen pääkirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Basilikatyyppisen runkohuoneen itäpäädyssä on särmikäs kuori ja tämän jatkona sakaristo. Uusgoottilaiseen tyyliin torni on varustettu pienillä kulmatorneilla ja julkisivuja jäsentävät porrastetut pilasterit. Ikkunat ovat suippokaariset.
Kirkkosalia kattavat tiilirakenteiset ristiholvit, sakaristoa tähtiholvit. Kolmiosainen alttaritaulu on R.W. Ekmanin 1864 maalaama. Saarnatuolin koristeena olevien kipsievankelistojen esikuvat ovat Nürnbergin Sebaldus-kirkossa. Kolme barokkikattokruunua on tuotu vanhasta kirkosta. Sivulaivojen goottilaiset kruunut ovat laivanvarustaja J.W. Ramsellin lahjoittamat.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Tove Riska, Uudenkaupungin uusi kirkko. Suomen kirkot 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1959.
Kivikirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Puiston ympäröimä Uudenkaupungin nykyinen pääkirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Basilikatyyppisen runkohuoneen itäpäädyssä on särmikäs kuori ja tämän jatkona sakaristo. Uusgoottilaiseen tyyliin torni on varustettu pienillä kulmatorneilla ja julkisivuja jäsentävät porrastetut pilasterit. Ikkunat ovat suippokaariset.
Kirkkosalia kattavat tiilirakenteiset ristiholvit, sakaristoa tähtiholvit. Kolmiosainen alttaritaulu on R.W. Ekmanin 1864 maalaama. Saarnatuolin koristeena olevien kipsievankelistojen esikuvat ovat Nürnbergin Sebaldus-kirkossa. Kolme barokkikattokruunua on tuotu vanhasta kirkosta. Sivulaivojen goottilaiset kruunut ovat laivanvarustaja J.W. Ramsellin lahjoittamat.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1863. Korjauksia 1877, 1904, 1960, 1969 Uudenkaupungin nykyinen kirkko rakennettiin 1858-1863 Georg Th. Chiewitzin 1854 laatimien piirustusten mukaan. Chiewitz oli määrännyt rakennuspaikaksi torin varrella sijaitsevan palaneen korttelin. Rakennusaineena käytettiin Sorvakon tiilitehtaan tiiliä.
Pyhämaan Luoto-nimisenä Laitilasta 1639 erotettu saaristo ja -rannikkoseurakunta siirrettiin 1782 Rohdaisten (nyk. Pyhäranta) alaiseksi kappeliksi. Se itsenäistyi uudelleen 1908 ja liitettiin 1950-luvun jälkeen Uuteenkaupunkiin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö