RAKENNUSPERINTÖ

Pirkanmaa
Kuhmoinen
Kuhmoisten kirkko	200568
Kiinteistötunnus:	291-881-1-0;
Osoite:	Toritie, 17800 Kuhmoinen
takaisin

Kuvaus

Puukirkko, sisäviisteinen ristikirkko. Kuhmoisten kirkko ja tapuli sijaitsevat Kuhmoisten kirkonmäen laella. Kirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko. Kaunissuhteisen kirkkorakennuksen ulkoseinissä on empiretyylinen ulkovuoraus korostettuine kulmapilastereineen. Paanukaton keskeltä kohoaa korkea paanupeitteinen viirintanko. Kirkkosalia leimaa 1930-luvulla tehty uudistus. Urpo Lehtisen maalaukset vuodelta 1933 koristavat saarnastuolia, sidehirsiä ja lehterikaiteita. Kaiteiden reliefit ovat Emil Filénin käsialaa. Berndt A. Godenhjelmin alttaritaulu vuodelta 1860 kuvaa Mariaa ja Magdalenaa ristin juurella. Lounaissuomalaista tapulityyppiä edustava kellotapuli on kirkon vierellä. Tapulissa on samanlainen empiretyyppinen vuoraus kuin kirkossa. Kirkkotarhaan johtava leveärunkoinen porttihuone, ns. paarihuone on rakennettu vuonna 1875. Kirkonmäkeä vastapäätä, Toritien toisella puolen on seurakunnan vanha hautausmaa. Kirkonmaisemaan kuuluu myös hirsinen 1860-1873 rakennettu lainamakasiini. Kylätien rinteellä sijaitsee 1873 valmistunut lainamakasiini ja 1950-luvun kanttorila. Niiden alapuolella, kylätien toisella laidalla on vanha kirkkotarha hautausmaineen ja 1875 valmistunut paarihuone. Kirkon alapuolelle valmistui 1997 uusi seurakuntakoti.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Lähteet

Seppo Suvanto, Kuhmoisten historia. Lahti 1965. Kuhmoisten rakennuskulttuuri-inventointi 1990. Keski-Suomen museo. Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä 2002.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Osoite: Toritie, 17800 Kuhmoinen Suunnittelija: Matti Åkerblom Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008

Kuvaus

Puukirkko, sisäviisteinen ristikirkko. Kuhmoisten kirkko ja tapuli sijaitsevat Kuhmoisten kirkonmäen laella. Kirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko. Kaunissuhteisen kirkkorakennuksen ulkoseinissä on empiretyylinen ulkovuoraus korostettuine kulmapilastereineen. Paanukaton keskeltä kohoaa korkea paanupeitteinen viirintanko. Kirkkosalia leimaa 1930-luvulla tehty uudistus. Urpo Lehtisen maalaukset vuodelta 1933 koristavat saarnastuolia, sidehirsiä ja lehterikaiteita. Kaiteiden reliefit ovat Emil Filénin käsialaa. Berndt A. Godenhjelmin alttaritaulu vuodelta 1860 kuvaa Mariaa ja Magdalenaa ristin juurella. Lounaissuomalaista tapulityyppiä edustava kellotapuli on kirkon vierellä. Tapulissa on samanlainen empiretyyppinen vuoraus kuin kirkossa. Kirkkotarhaan johtava leveärunkoinen porttihuone, ns. paarihuone on rakennettu vuonna 1875. Kirkonmäkeä vastapäätä, Toritien toisella puolen on seurakunnan vanha hautausmaa. Kirkonmaisemaan kuuluu myös hirsinen 1860-1873 rakennettu lainamakasiini. Kylätien rinteellä sijaitsee 1873 valmistunut lainamakasiini ja 1950-luvun kanttorila. Niiden alapuolella, kylätien toisella laidalla on vanha kirkkotarha hautausmaineen ja 1875 valmistunut paarihuone. Kirkon alapuolelle valmistui 1997 uusi seurakuntakoti.

Luonti: 1.1.1900

Historia

1884-1885 (Alfred Cavén), 1932-1933 (Kauno S. Kallio), 1985-1986 (Olli Kuusi).

Luonti: 1.1.1900

Historia

1884-1885 (Alfred Cavén), 1932-1933 (Kauno S. Kallio), 1985-1986 (Olli Kuusi). Kuhmoisten kirkko rakennettiin 1784-1785 Matti Åkerblomin johdolla ja erillinen, myös Åkerblomin rakentama kellotapuli seuraavana vuonna. Kirkon ulkovuoraus on vuodelta 1828. Kirkkosaliin lisättiin lehterit 1884-1885 arkkitehti Alfred Cavén suunnitteleman korjauksen yhteydessä. Samalla myös ikkunoita suurennettiin ja uusittiin sakaristoa. Sisäseinät laudoitettiin 1887. Koko sisätila uusittu 1932 arkkitehti Kauno S. Kallion piirustusten mukaan. Kuhmoinen kuului kirkollis-hallinnollisesti Padasjokeen ennen vuotta 1639, jolloin se erotettiin omaksi seurakunnaksi, ja uudelleen 1740-luvulta vuoteen 1860, jolloin lopullinen erottaminen tapahtui.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Tapuli

Suunnittelija: Matti Åkergren Luonti:1.1.1900

Kuvaus

Lounaissuomalaista tapulityyppiä edustavan kellotapulin huipussa ollut tyypillinen sipulikupoli on myöhemmin korvattu kahdeksankulmaisella kartiolla. Tapulissa on samanlainen empiretyyppinen vuoraus kuin kirkossa.

Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: