Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Längelmäen kirkonkylän viljelysmaisemaa hallitsee rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla 1772 rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko. Puukirkon suorakaiteen malliseen runkohuoneeseen liittyy matalammat kylkiäiset ja päädyssä sakaristo. Runkohuonetta kapeampi päätytorni edustaa lounaissuomalaista tapulityyppiä ja huipentuu sipulikupoliin.
Kirkon lähellä on Längelmäen pitäjän lainamakasiini.
Vaivaisukko on nykyisin kirkon eteisessä.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.7.2016
Historia
Lähteet
Längelmäveden seudun historia I. Längelmäen historia I. Forssa 1949.
Längelmäveden seudun historia II. Längelmäen historia II. Hämeenlinna 1954.
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Längelmäen kirkonkylän viljelysmaisemaa hallitsee rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla 1772 rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko. Puukirkon suorakaiteen malliseen runkohuoneeseen liittyy matalammat kylkiäiset ja päädyssä sakaristo. Runkohuonetta kapeampi päätytorni edustaa lounaissuomalaista tapulityyppiä ja huipentuu sipulikupoliin.
Kirkon lähellä on Längelmäen pitäjän lainamakasiini.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1963 Längelmäen seurakunta perustettiin 1640, jolloin myös Orivesi sai Längelmäen kappelikseen. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1641 Karvian kylään. Kirkko oli ahdas ja sen maapohja oli huono, joten uusi kirkko päätettiin rakentaa toisaalle. Sijainnista oli useita ehdotuksia, mutta lopulta kirkon paikaksi valittiin Hakosalmi aiempaa keskempää pitäjää. Kirkolle päätettiin samalla rakentaa uusi tie Hiukkaalta.
Mestari Antti Piimänen valittiin kirkon rakennusmestariksi 1767 ja paanukattoinen kirkko valmistui syksyllä 1772. Kirkon tornia korjasi mestari Matti Åkerblom-Pärnä 1794. Laudoituksen tekivät mestarit Matti Fri ja Elias Enqvist 1846-1848. Kirkko korjattiin 1896 arkkitehti J. Stenbäckin suunnitelmin. Pitäjän lainamakasiini rakennettiin mahdollisesti 1824.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.