Kivikirkko, keskiaikainen. Vanajan keskiaikainen kivikirkko tapuleineen, kirkkotarhan hautakappeleineen sekä hautausmaineen muodostaa Hämeen linnan alueen historiallisesta menneisyydestä kertovan saarekkeen teollisuudenalueen, rautatien ja valtateiden puristuksessa.
Poikkeuksellisen suurista sileäpintaisista kivistä rakennetussa kirkossa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet. Länsipäädyn tiilikoristelu koostuu kaarinauhasta, siihen liittyvistä porratetuista kolmioista, rististä sekä ympyräkomeroista. Päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt tiilestä muurattu ulkoinen saarnastuoli. Itäpäädyn ristiaiheiseen tiilikoristelun liittyy kaksi kalkkikivistä vaakunaa, joista toinen on todettu kuuluneen Tott-suvulle. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattaa rengaskoristeiset tähtiholvit. Keskiaikaiseen esineistöön kuuluva keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi kuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Asehuoneen ja kirkkosalin välisen eteläportaalin ovilevy on keskiaikainen.
Kirkkoa vastapäätä uudella hautausmaalla oleva sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Einari Teräsvirran piirustusten mukaan.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Luonti: 1.1.1900
Lähteet
Arkkitehti 8/1948.
Knut Drake, Vanajan kirkko. Vanajan historia I. Hämeenlinna 1975.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
. Kirkkotarhassa oleva Harvialan kartanon omistaneen Brusin-suvun uusklassillinen hautakappeli on vuodelta 1817.
Oven päällä kullattu inskriptio: (inv. 1832 mukaan)
Uppförd åt ägaren a Harfviala Gård Majoren och Riddaren af Kongl. Svenska Svärds Orden O.J. Brusin född den 19. Januarii 1743 död den 15. Aprill 1817 af dess efterlemnade arfvingar
Luonti: 1.1.1900
Kirkko
Muut tunnukset:
10942100010005N002 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
1000821703
Osoite:
Hautausmaantie 20 13110 HÄMEENLINNA
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008
Kuvaus
Kivikirkko, keskiaikainen. Vanajan keskiaikainen kivikirkko tapuleineen, kirkkotarhan hautakappeleineen sekä hautausmaineen muodostaa Hämeen linnan alueen historiallisesta menneisyydestä kertovan saarekkeen teollisuudenalueen, rautatien ja valtateiden puristuksessa.
Poikkeuksellisen suurista sileäpintaisista kivistä rakennetussa kirkossa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet. Länsipäädyn tiilikoristelu koostuu kaarinauhasta, siihen liittyvistä porratetuista kolmioista, rististä sekä ympyräkomeroista. Päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt tiilestä muurattu ulkoinen saarnastuoli. Itäpäädyn ristiaiheiseen tiilikoristelun liittyy kaksi kalkkikivistä vaakunaa, joista toinen on todettu kuuluneen Tott-suvulle. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattaa rengaskoristeiset tähtiholvit. Keskiaikaiseen esineistöön kuuluva keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi kuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Asehuoneen ja kirkkosalin välisen eteläportaalin ovilevy on keskiaikainen.
Kirkkoa vastapäätä uudella hautausmaalla oleva sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Einari Teräsvirran piirustusten mukaan.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Hämeen esihistorialliselle sydänalueelle jo 1300-luvun alussa perustetun seurakunnan kivikirkko rakennettiin aivan 1400-luvun lopussa. Sakaristo on kuitenkin selvästi muuta kirkkoa vanhempi. Sisustukseltaan vuosisatojen aikana useaan otteeseen uusittu kirkko korjattiin viimeksi 1984 (Eila Piironen-Havas).
. Uusgoottilainen kellotapuli kirkon itäpuolella on rakennettu vuonna 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman piirustuksen mukaan.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.