RAKENNUSPERINTÖ

Keski-Pohjanmaa
Kokkola
Kälviän kirkko	200636
Kiinteistötunnus:	272-419-57-1;
Osoite:	ULLAVANTIE, 68300 KÄLVIÄ
takaisin

Kuvaus

Puukirkko, 1905 rakennettu tasavartinen ulkoviisteinen ristikirkko. Kälviän nikkarityylinen kirkko on muodoltaan tasavartinen ja ulkoviisteinen ristikirkko. Ristivarret on aumattu taitteisesti ja niiden edessä on eteishuoneet, joista yksi toimii sakaristona. Ristikeskuksessa kohoaa kahdeksansivuinen lyhty. Ikkunat ovat suippokaariset. Alttarilaite, saarnatuoli ja penkistöt ovat vuodelta 1905. Saarnatuoli on rakennusmestari Sakari Tuoriniemen rakentama. Alttaritaulu on Alexandra Frosterus-Såltinin vuonna 1912 maalaama Kristuksen kirkastuminen. Kälviän kellotapuli kuuluu 1700-lopun komeimpiin esimerkkeihin kiviarkkitehtuurin muotokielen sovittamisesta perinteiseen hirsirakentamiseen. Tapulin maantienpuoleisen oven vieressä seisova pitkätakkinen viiksekäs vaivaisukko vuodelta 1820 on muistuttamassa kirkon sosiaalisesta tehtävästä köyhien ja vähäosaisten auttamiseksi.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.5.2017

Historia

Lähteet

Risto Känsälä, Kälviän ja Ullavan kirkot ja tapulit. Kälviän ja Ullavan kirja. Jyväskylä 1993. Harri Turunen (toim.), Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviä kunta ja seurakunta. JYY:n kotiseutusarja n:o 31. Jyväskylä 1993.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Osoite: ULLAVANTIE, 68300 KÄLVIÄ Suunnittelija: Odert Renell Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008

Kuvaus

Puukirkko, tasavartinen ulkoviisteinen ristikirkko. Kälviän nikkarityylinen kirkko on muodoltaan tasavartinen ja ulkoviisteinen ristikirkko. Ristivarret on aumattu taitteisesti ja niiden edessä on eteishuoneet, joista yksi toimii sakaristona. Ristikeskuksessa kohoaa kahdeksansivuinen lyhty. Ikkunat ovat suippokaariset. Alttarilaite, saarnatuoli ja penkistöt ovat vuodelta 1905. Saarnatuoli on rakennusmestari Sakari Tuoriniemen rakentama. Alttaritaulu on Alexandra Frosterus-Såltinin vuonna 1912 maalaama Kristuksen kirkastuminen. Kälviän kellotapuli kuuluu 1700-lopun komeimpiin esimerkkeihin kiviarkkitehtuurin muotokielen sovittamisesta perinteiseen hirsirakentamiseen. Tapulin maantienpuoleisen oven vieressä seisova pitkätakkinen viiksekäs vaivaisukko vuodelta 1820 on muistuttamassa kirkon sosiaalisesta tehtävästä köyhien ja vähäosaisten auttamiseksi.

Luonti: 1.1.1900

Historia

1958 (kuorin ja urkup. laajennus), 1982 (peltikaton maalaus), 1992

Luonti: 1.1.1900

Historia

1958 (kuorin ja urkup. laajennus), 1982 (peltikaton maalaus), 1992 Kälviän ensimmäinen kirkko korvattiin uudella 1764-1765. Puinen ristikirkko valmistui vanhan paikalle ja vihittiin mikkelinpäivänä 29.9.1765. Kälviän nykyinen, järjestyksessä kolmas, kirkko rakennettiin rakennusmestari O.V. Renellin johdolla 1905 ristikirkon hirsistä, ja se noudattaa pääosin vanhan kirkon mittakaavaa ja muotoa. Seiniä on korotettu rakennusvaiheessa n. 2 metriä ja katto on loivempi. Vanhan kirkon maalauksista säilyi Thomas Kiempen maalaama alttaritaulu sekä saarnatuoli, jotka siirrettiin Kansallismuseolle.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Tapuli

Suunnittelija: Jacob Rijf Luonti:1.1.1900

Kuvaus

Kirkkotarhan aitaan liittyvän kookkaan hirsitapulin läpikäytävänä toiminutta pohjakerrosta jäsennöivät nurkissa ja pariovien kummallakin puolella olevat pilasterit sekä päätykolmio palkistoineen ja triglyfifriiseineen. Kellokerros on ulkokulmista viistetty ja ääniaukkoja reunustaa joonialaiset pilasterit. Tyyliltään lähinnä barokkiklassillinen kellotapuli muistuttaa läheisesti Jakob Rijfin laatimille piirustuksille läheisimpänä esikuvana olleen Tukholman Adolf Fredrikin kirkon keskitornia. Tapulin nykyinen pystyrimalaudoitus ei anna oikeutta sen ulkoarkkitehtuurille.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Kälviän edellinen kellotapuli 1670-luvun lopusta oli todettu huonokuntoiseksi 1790-luvulla. Pelko siitä, että laivanrakennus hävittäisi kelvollisen puutavaran pitäjän alueelta, aikaansai päätöksen uuden tapulin rakentamisesta. Kuninkaan vahvistettavaksi ja Yli-intendentinviraston tarkastettavaksi Tukholmaan toimitetun piirustuksen oli tehnyt vuonna 1796 rakennusmestari Jakob Rijf. Arkkitehti Olof Tempelman laati sen pohjalta vuonna 1800 uuden arkkitehtonisilta yksityiskohdiltaan yksinkertaistetun piirustuksen. Tapuli rakennettiin sen mukaisesti vuonna 1804 kirkonrakentaja Henrik Kuorikosken johdolla 36 päivässä.

Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Rakennetun ympäristön piirustukset  Kälviän kirkko

kopioi linkki tälle sivulle: