Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Toppilankankaalla lähellä Siikajoen rantaa olevassa Rantsilan
pohjakaavaltaan tasavartisessa ristikirkossa on ristivarsien päistä aumattu vesikatto. Ristikeskuksessa on vesikaton sisäjiireistä kohoava pieni lanterniini. Kirkon nykyinen ulko- ja sisäasu on vuosisadan vaihteessa tehdystä jugendsoivasta uudistuksesta.
Sakariston kirkkosalista erottavan yläreunastaan rokokoomaisesti kaartuilevan alttariseinän maalaustriptyykin, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu, Ylösnousemus ja Getsemane. Maalaukset on tehnyt Mikael Toppelius 1788. Saarnastuolin maalauskäsittely vuodelta 1794 on myös hänen käsialaansa.
Kirkon länsipuolella oleva pohjalainen renessanssitapuli on kirkkoa vanhempi. Kirkkotarhaan liittyy lisäksi vanha "ullakoksi" kutsuttu ruumishuone.
Kirkkoaukion edustalla on Rantsilan kappalaisena 1775-1785 toimineen ja mm. kansanperinteen kerääjänä sekä uskonto- ja kansankulttuurin tutkimuksen uranuurtajana tunnetun Christfried Gananderin muistopatsas.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Reino Mähönen, Kirkkomaalari Mikael Toppelius. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aiakakauskirja 78 (1975).
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Toppilankankaalla lähellä Siikajoen rantaa olevassa Rantsilan
pohjakaavaltaan tasavartisessa ristikirkossa on ristivarsien päistä aumattu vesikatto. Ristikeskuksessa on vesikaton sisäjiireistä kohoava pieni lanterniini. Kirkon nykyinen ulko- ja sisäasu on vuosisadan vaihteessa tehdystä jugendsoivasta uudistuksesta.
Sakariston kirkkosalista erottavan yläreunastaan rokokoomaisesti kaartuilevan alttariseinän maalaustriptyykin, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu, Ylösnousemus ja Getsemane. Maalaukset on tehnyt Mikael Toppelius 1788. Saarnastuolin maalauskäsittely vuodelta 1794 on myös hänen käsialaansa.
Kirkon länsipuolella oleva pohjalainen renessanssitapuli on kirkkoa vanhempi. Kirkkotarhaan liittyy lisäksi vanha "ullakoksi" kutsuttu ruumishuone.
Kirkkoaukion edustalla on Rantsilan kappalaisena 1775-1785 toimineen ja mm. kansanperinteen kerääjänä sekä uskonto- ja kansankulttuurin tutkimuksen uranuurtajana tunnetun Christfried Gananderin muistopatsas.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Rantsilan kirkko rakennettiin 1785 kalajokelaisen kirkonrakentaja Simon Silvénin johdolla. Kirkon uudistuksesta 1907 vastasi arkkitehti Josef Stenbäck.
Kirkko korjattiin viimeksi 1983 arkkitehti Jorma Tepon laatiman suunnitelman mukaan.
Saloisten kappeliksi 1671 perustettu ja Siikajoen emäseurakuntaan 1689 siirretty seurakunta itsenäistyi vuonna 1873.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.