Puukirkko, tukipilarikirkko. Ullavan puukirkko on poikkipäädyillä varustettu, alun perin oktogonin muotoinen pitkäkirkko. Tyyliltään uusklassisen kirkon kahdella sivulla ulkonevat pienet satulakattoiset eteishuoneet ja yhdellä sakaristo. Ristikeskuksesta nousee lyhtytorni. Ikkunat ovat pyörökaariset.
Kirkkosalia kattaa 3-taitteinen holvi, ja ristikeskuksessa kohoaa neljän pilarin kannattama 8-kulmainen holvikupu. Alttaritaulu on ullavalaissyntyisen Veikko Vionojan Ristiinnaulittu vuodelta 1928.
Kirkkoa ympäröi vanha kirkkomaa. Erillinen, korkea kellotapuli on vuodelta 1787. Kirkon viereen on rakennettu seurakuntatalo 1978.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.3.2014
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Harri Turunen (toim.), Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviä kunta ja seurakunta. JYY:n kotiseutusarja n:o 31. Jyväskylä 1993.
Erkki Lämsä, Lesti- ja Perhonjokilaakson kirkot. s.l. 1996.
Puukirkko, tukipilarikirkko. Ullavan puukirkko on poikkipäädyillä varustettu, alun perin oktogonin muotoinen pitkäkirkko. Tyyliltään uusklassisen kirkon kahdella sivulla ulkonevat pienet satulakattoiset eteishuoneet ja yhdellä sakaristo. Ristikeskuksesta nousee lyhtytorni. Ikkunat ovat pyörökaariset.
Kirkkosalia kattaa 3-taitteinen holvi, ja ristikeskuksessa kohoaa neljän pilarin kannattama 8-kulmainen holvikupu. Alttaritaulu on ullavalaissyntyisen Veikko Vionojan Ristiinnaulittu vuodelta 1928.
Kirkkoa ympäröi vanha kirkkomaa. Erillinen, korkea kellotapuli on vuodelta 1787. Kirkon viereen on rakennettu seurakuntatalo 1978.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.3.2014
Historia
1783 (1900). Korjauksia 1900 (Lauri Kuorikoski), 1904, 1958 (Krister Korpela), 1983 Ullavan kirkko rakennettiin 1783. Alkuperäisessä muodossaan se oli pohjaltaan kahdeksankulmaiseksi viistetty pitkäkirkko. Nykyiseen muotoonsa se laajennettiin vuonna 1900 Lauri Heikki Kuorikosken johdolla. Tuolloin kirkon runkoon lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta, pitkälle sivulle lisättiin poikkipäädyt ja pohjoispuolella ollut sakaristo purettiin. Uusi sakaristo rakennettiin alttarirakennelman taakse ja julkisivujen pystylaudoitus vuodelta 1832 vaihdettiin vaakalaudoitukseen. Sisä- ja ulkoväritystä palautettiin vuoden 1900 korjausta edeltävään asuun 1957-1958 Krister Korpelan johdolla.
Ullava perustettiin kappeliksi 1797 Kälviään, mistä se erotettiin omaksi seurakunnaksi 1904, mikä toteutui 1912. Ullavan seurakunta yhdistyi Kaustisen seurakuntaan 2006.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.