Lappi | |
Utsjoki | |
Utsjoen kirkko ja vanha sakasti | 200677 |
Kiinteistötunnus: | 890-401-113-1; 890-401-113-3 /2; |
Muu tunnus: | 890:028 VARR |
Kylä tai kaupunginosa: | KIRKONKYLÄ |
Osoite: | Utsjoentie |
takaisin |
Kuvaus |
Kivikirkko, pitkäkirkko. Mantojärven rannan tuntumassa olevan pappilan ja kirkkotupien yläpuolelle tunturin rinteeseen rakennettu Utsjoen päätytornillinen kivikirkko on arkkitehtuuriltaan pelkistetyn yksinkertainen. Tornillinen pitkäkirkko on rakennettu läheisestä kirkkopahdasta louhitusta harmaasta graniitista. Satulakattoisen runkohuoneen länsipäädyssä kohoaa torni, jonka ylin kerros on tiiltä, myös sakaristo on tiilinen. Ikkunat ovat pyörökaariset.
Utsjoen kirkko, pappila ja kirkkotuvat sijaitsevat kansallismaisemaksi luokitellussa maisemassa Mantojärven rannalla. Empiretyylinen yksikerroksinen pappila on valmistunut intendentinkonttorin suunnittelemana 1843. Punamullattujen talousrakennusten rivistö jatkuu kirkkotupina Mantojärven törmällä. Vanhan, puretun, kirkon kirkkotarhaa käytetään edelleenkin seurakunnan hautausmaana. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | YM 1/562/95 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 (suojellaan kokonaisuudessaan) / kirkko ja vanha sakasti. | |
Luonti: 13.10.2010 Viimeisin muutos: 14.10.2010 | |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 14.10.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kirkko |
|
Kuvaus |
Mantojärven rannan tuntumassa olevan pappilan ja kirkkotupien yläpuolelle tunturin rinteeseen rakennettu Utsjoen päätytornillinen kivikirkko on arkkitehtuuriltaan pelkistetyn yksinkertainen. Tornillinen pitkäkirkko on rakennettu läheisestä kirkkopahdasta louhitusta harmaasta graniitista. Satulakattoisen runkohuoneen länsipäädyssä kohoaa torni, jonka ylin kerros on tiiltä, myös sakaristo on tiilinen. Ikkunat ovat pyörökaariset.
Kirkkoa korjattu useaan otteeseen, viimeksi vuosina 1966 ja 1991. Kirkko oli vielä 1990-luvulla opetusministeriön hallinnon alaisena. Aiempi hirsinen kirkko sijaitsi alempana rinteessä ja siitä on jäljellä hirsinen sakasti. Utsjoen kirkko, pappila ja kirkkotuvat sijaitsevat kansallismaisemaksi luokitellussa maisemassa Mantojärven rannalla. Empiretyylinen yksikerroksinen pappila on valmistunut intendentinkonttorin suunnittelemana 1843. Punamullattujen talousrakennusten rivistö jatkuu kirkkotupina Mantojärven törmällä. Vanhan, puretun, kirkon kirkkotarhaa käytetään edelleenkin seurakunnan hautausmaana. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2010 |
Historia |
Peruskorjaus 1966 (Laura Järvi-Larkas), nykyasu 1992 (Matti Porkka) Pappilan lähellä sijainnut, vuonna 1700 rakennettu, pieni puukirkko oli todettu jo 1820-luvulla ränsistyneeksi. Uuden kirkon rakennushankkeen toteutuminen vaati kuitenkin vielä 30-vuotta. Vuonna 1839 senaatti antoi Turun tuomiokapitulin esityksestä intendentinkonttorille tehtäväksi piirustuksen laatimisen Utsjoen uutta kirkkoa ja kellotapulia varten. Arkkitehti Carl Alexander Engelin, intendentti C.L. Engelin pojan tekemä pyörökirkkosuunnitelma valmistui huhtikuussa 1840.
Rakentamisen vaikeutena oli urakoitsijan löytäminen tuntemattomina pidettyihin olosuhteisiin Lapin perukoille. Keisarin helmikuussa 1849 myöntämällä lisärahoituksella rakentaminen alkoi kesällä 1850 oululaisen läkkiseppämestari Magnus Dahlbäckin urakoimana ja nykyinen kivikirkko valmistui 1854. Tiilet pyörökaaristen ikkunoiden pielimuuraukseen, tornin yläosaan sekä sakaristoon valmistettiin paikalla. Sopivaa savea löytyi Tenojoen varresta. Mantojärven rannassa sijainnut vanha kirkko purettiin sakaristoa lukuun ottamatta 1854. Kirkon läheisyyteen rakennettiin aikanaan myös kirkkotupia, joissa kirkolle suurina juhlapyhinä saapuneet seurakuntalaiset yöpyivät usein parikin viikkoa. Tällöin tavattiin tuttuja, mutta myös hoidettiin viralliset asiat, kasteet, häät, rippikoulut, käräjät, veronmaksut. Tupia oli parhaimmillaan kolmattakymmentä ja ne olivat käytössä toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti. Museovirasto on kunnostanut jäljellä olevat tuvat, muutama pois siirretty on tuotu takaisin, ja paikalla olleista turvegammista ja pistekodasta on tehty rekonstruktiot. Utsjoki kuului ensimmäistä kappelia rakennettaessa vuonna 1700 Härnösandin hiippakuntaan ja Kautokeinon emäseurakuntaan. Ruotsin ja Tanskan välisissä rajajärjestelyissä 1747 Kautokeino jäi Norjan puolelle. Tenojoen eteläpuolisista alueista muodostettiin Turun hiippakunnan alaisuuteen Utsjoen emäseurakunta, johon myös aiemmin Kuusamoon kuulunut Inarin kappeliseurakunta liitettiin. |
Luonti: 1.1.1900 |
Lähteet |
Marja Terttu Knapas. Maailman pohjoisin Pantheon - Carl Alexander Engelin suunnitelma Utsjoen kirkoksi. Muistomerkki, kirjoituksia Antero Sinisalolle. Museovirasto 1987. |
Luonti: 14.10.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | YM 1/562/95 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 (suojellaan kokonaisuudessaan). | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2010 | |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 14.10.2010 | |
Vanha sakasti |
|
Kuvaus |
Hirsinen vanhan kirkon sakasti sijaitsee pappilan vieressä vanhan hautausmaan laidalla. |
Luonti: 12.10.2010 |
Historia |
Pyhälle Ulrikalle nimetty hirsikirkko rakennettiin 1700 ja purettiin 1853 uuden kivikirkon valmistuttua. Kirkon hirret myytiin sakastia lukuun ottamatta. Sakastin katteena on käsinhöylätty lautakatto, joka on tehty vanhan mallin mukaisesti. Alunperin sakastissa on ollut tuohikate.
Museovirasto on kunnostanut sakastin vuonna 1979. |
Luonti: 12.10.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
Luonti: 12.10.2010 Viimeisin muutos: 12.10.2010 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |