Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Heinolan maaseurakunnan kirkko sijaitsee Heinolasta Mikkeliin johtaneen vanhan maantien varrella. Suuren hautausmaan laidassa oleva kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on itä-suomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Ristivarsien päistä aumatun kuvioidun paanukaton lappeet ovat lievästi kaartuvat. Katon keskellä on ristiin päättyvä viirintanko. Oviaukkojen edessä on vesikaton muotoa toistavat, mutta kattokulmaltaan loivemmat eteishuoneet. Ulkoseinissä on vaaleaksi maalattu pystylaudoitus, ikkunat ovat pyörökaariset.
Kirkkosalissa on kaarevat lautaholvit ja ristikeskuksessa välikattokupoli. Kiinteä sisustus on kokonaisuudessaan 1930-luvun korjauksen mukaisessa asussa. Siihen sisältyneet Hannes Malinin (myöh. Malisto) koristemaalaukset ovat säilyneet lehterinkaiteissa, saarnastuolissa ja lukkarintuolissa sekä välikattokattokupolissa. Kuorin sivuikkunoiden lasimaalaukset on tehnyt Gunnar Forsström. Kirkon nykyinen sisäväritys noudattaa 1930-luvun linjaa, mutta on huomattavasti räikeämpi.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Arkitekten 9/1928.
Tellervo Helin, Heinolan maaseurakunnan kirkko. Heinolan pitäjän historia.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Heinolan maaseurakunnan kirkko sijaitsee Heinolasta Mikkeliin johtaneen vanhan maantien varrella. Suuren hautausmaan laidassa oleva kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on itä-suomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Ristivarsien päistä aumatun kuvioidun paanukaton lappeet ovat lievästi kaartuvat. Katon keskellä on ristiin päättyvä viirintanko. Oviaukkojen edessä on vesikaton muotoa toistavat, mutta kattokulmaltaan loivemmat eteishuoneet. Ulkoseinissä on vaaleaksi maalattu pystylaudoitus, ikkunat ovat pyörökaariset.
Kirkkosalissa on kaarevat lautaholvit ja ristikeskuksessa välikattokupoli. Kiinteä sisustus on kokonaisuudessaan 1930-luvun korjauksen mukaisessa asussa. Siihen sisältyneet Hannes Malinin (myöh. Malisto) koristemaalaukset ovat säilyneet lehterinkaiteissa, saarnastuolissa ja lukkarintuolissa sekä välikattokattokupolissa. Kuorin sivuikkunoiden lasimaalaukset on tehnyt Gunnar Forsström. Kirkon nykyinen sisäväritys noudattaa 1930-luvun linjaa, mutta on huomattavasti räikeämpi.
Luonti: 1.1.1900
Historia
nykyasu 1933. Heinolan maaseurakunnan kirkko valmistui 1755 ja rakennettiin todennäköisesti kirkonrakentaja August Sorsan johdolla. Sen nykyasu on peräisin 1933 tehdystä, arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemasta korjauksesta. Tällöin pohjois- ja itäristin kulmauksessa ollut sakaristo purettiin ja uusi rakennettiin itäristin jatkeeksi. Eteishuoneiden kattomuoto uusittiin, samoin sisustus ja sisäväritys. Nykyiset värisävyt ovat 1977 tehdystä korjauksesta (arkkitehtitoimisto Ojonen - Sipponen - Teerenmaa). Paanukatto on uusittu 1999.
Hollolan emäseurakuntaan 1630 luvulla erotettu Heinolan kappeli itsenäistyi 1848. Heinolan kaupunkiseurakunta erotettiin siitä 1917.
Hautausmaan laidassa näyttävällä paikalla sijaitseva kaksikerroksinen kellotapuli on yleishahmoltaan intendentinkonttorin yksinkertaista uusklassismia ja kelloluukkujen ja ovien osalta kansanomaista 1700-luvulta periytyvää kustavilaisuutta.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Puinen kellotapuli on rakennettu intendentinkonttorissa vuonna 1831 laaditun piirustuksen mukaan rakennusmestari Erik Leppäsen johdolla vuonna 1834.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.