Etelä-Karjala | |
Imatra | |
Vuoksenniskan kirkko ja pappila | 200692 |
Kiinteistötunnus: | 153-77-18-1; |
Kylä tai kaupunginosa: | 17. k.osa Kaukopää |
Osoite: | Ruokolahdentie 27 55800 Imatra |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
Ajoitus: | Rakentaminen 1957-1958 |
takaisin |
Kuvaus |
Kuvaus |
Kivikirkko. Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko kuuluu Suomen uudemman arkkitehtuurin keskeisiin rakennuksiin sekä myös arkkitehti Alvar Aallon kansainvälisesti arvostetuimpaan tuotantoon. Kirkko muodostaa samanaikaisen Seinäjoen Lakeuden ristin kirkon kanssa mielenkiintoisen Aallon monipuolisuutta ja kirkkorakentamisen erilaisia tarpeita kuvastavan vastakohtaparin. Lakeuden risti on myös suuriin ulkotilaisuuksiin soveltuva selkeälinjainen katedraalimainen kirkko erillisine seurakuntatiloineen Kolmen ristin kirkon ollessa kaarevalinjainen pientilaisuuksiin sovitettavissa oleva teollisuusyhteisön kirkko.
Vuoksenniskan mäntymetsäiseen kirkkopihaan kuuluu kirkon ja kellotornin ohella alkuaan kappalaisen ja seurakuntatyöntekijöiden asunnoksi suunniteltu, kirkon arkkitehtuuriin sovitettu, matala rakennus, jonka yhdistää kirkkoon valkoinen betonimuuri. Tiilestä ja rautabetonista rakennetun, valkeaksi kalkitun kirkon kaikki julkisivut ikkunajärjestelyineen ovat erilaiset. Kuparilla peitetty vesikatto noudattaa sisätilojen kaaria ja kohoaa kohti pohjoista. Epäsymmetrinen kirkkosali koostuu kolmesta osasta, jotka ovat erotettavissa liukuseinillä toisistaan ja joista kuhunkin on erilaisia käyttöjä ajatellen oma sisäänkäynti. Pohjoisin osa muodostaa varsinaisen kirkkosalin alttareineen, saarnatuoleineen ja urkuineen. Marmorisen alttaripöydän taustana kohoavat Golgatan kolme ristiä, jotka ikkunasta tuleva valo saa kuvastumaan alttarin takaiseen kaarevaan seinäpintaan. Myös kuoriosan kapeista sauvoista tehty lattia on marmoria. Penkistö on punahonkaa. Kirkkosalin sivuikkunassa on kirkon ainoa värillinen taideteos, arkkitehti Aallon suunnittelema orjantappurakruunua esittävä lyijylasimaalaus. Kirkko on kokonaisuudessaan voimakkaan plastinen kolmiosainen tilasommitelma, jossa vallitsee valon ja varjojen luoma alati elävä henkistyneen sakraali tunnelma. Kirkkoa leimaa Aallon tuotannolle tunnusomainen viimeistelyn jälki, joka näkyy niin valaisimissa, irto- ja kiintokalusteissa, ovien kädensijoissa kuin kaikissa yksityiskohdissakin. Myös kellotornin yläosa on kolmiosainen ja levenee ylöspäin. Arkkitehti Aallon mukaan muodolla on pyritty arkkitehtoniseen kuvaan, joka mahdollisimman selvästi erottuisi ympäristöä voimakkaasti hallitsevista tehtaiden savupiipuista. |
Luonti: 1.1.1900 |
Kohde sisältyy valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin (RKY, www.rky.fi) nimellä Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko. |
Luonti: 10.11.2017 Viimeisin muutos: 10.11.2017 |
Historia |
Historia |
Vuoksenniskan kirkko on yksi voimakkaasti teollistuneen Imatran seurakunnan paikallisiin asutuskeskuksiin rakennettuja seurakunnallisia toimipisteitä. Vuosina 1957-1959 toteutetun kirkon ja siihen liittyvän asuinkäyttöön tarkoitetun erillisen piharakennuksen suunnitelleen arkkitehti Alvar Aallon lähtökohtana oli yhdistää kirkkorakennukseen myös seurakuntatoiminnan moninaisuuden vaatimat tilat. |
Luonti: 26.11.2009 |
Lähteet |
Arkkitehti - Arkitekten 12/1959.
Docomomo, Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo 2002. Girsberger, Hans. Alvar Aalto. Zurich 1963. Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006. Suhonen, Pekka. Kirkkoarkkitehtuuri 1940-luvulta nykypäiviin. Ars sacra Fennica. Helsinki 1987. Schildt, Göran. Alvar Aalto, mestariteoksia. Otava 1998. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2009 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 25.2.2003 |
Päätösviranomainen: | Kirkkohallitus |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.6.2014 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kirkko |
|
Kuvaus |
Kivikirkko. Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko kuuluu Suomen uudemman arkkitehtuurin keskeisiin rakennuksiin sekä myös arkkitehti Alvar Aallon kansainvälisesti arvostetuimpaan tuotantoon. Kirkko muodostaa samanaikaisen Seinäjoen Lakeuden ristin kirkon kanssa mielenkiintoisen Aallon monipuolisuutta ja kirkkorakentamisen erilaisia tarpeita kuvastavan vastakohtaparin. Lakeuden risti on myös suuriin ulkotilaisuuksiin soveltuva selkeälinjainen katedraalimainen kirkko erillisine seurakuntatiloineen Kolmen ristin kirkon ollessa kaarevalinjainen pientilaisuuksiin sovitettavissa oleva teollisuusyhteisön kirkko.
Vuoksenniskan mäntymetsäiseen kirkkopihaan kuuluu kirkon ja kellotornin ohella alkuaan kappalaisen ja seurakuntatyöntekijöiden asunnoksi suunniteltu, kirkon arkkitehtuuriin sovitettu, matala rakennus, jonka yhdistää kirkkoon valkoinen betonimuuri. Tiilestä ja rautabetonista rakennetun, valkeaksi kalkitun kirkon kaikki julkisivut ikkunajärjestelyineen ovat erilaiset. Kuparilla peitetty vesikatto noudattaa sisätilojen kaaria ja kohoaa kohti pohjoista. Epäsymmetrinen kirkkosali koostuu kolmesta osasta, jotka ovat erotettavissa liukuseinillä toisistaan ja joista kuhunkin on erilaisia käyttöjä ajatellen oma sisäänkäynti. Pohjoisin osa muodostaa varsinaisen kirkkosalin alttareineen, saarnatuoleineen ja urkuineen. Marmorisen alttaripöydän taustana kohoavat Golgatan kolme ristiä, jotka ikkunasta tuleva valo saa kuvastumaan alttarin takaiseen kaarevaan seinäpintaan. Myös kuoriosan kapeista sauvoista tehty lattia on marmoria. Penkistö on punahonkaa. Kirkkosalin sivuikkunassa on kirkon ainoa värillinen taideteos, arkkitehti Aallon suunnittelema orjantappurakruunua esittävä lyijylasimaalaus. Kirkko on kokonaisuudessaan voimakkaan plastinen kolmiosainen tilasommitelma, jossa vallitsee valon ja varjojen luoma alati elävä henkistyneen sakraali tunnelma. Kirkkoa leimaa Aallon tuotannolle tunnusomainen viimeistelyn jälki, joka näkyy niin valaisimissa, irto- ja kiintokalusteissa, ovien kädensijoissa kuin kaikissa yksityiskohdissakin. Myös kellotornin yläosa on kolmiosainen ja levenee ylöspäin. Arkkitehti Aallon mukaan muodolla on pyritty arkkitehtoniseen kuvaan, joka mahdollisimman selvästi erottuisi ympäristöä voimakkaasti hallitsevista tehtaiden savupiipuista. |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Kirkko on yksi voimakkaasti teollistuneen Imatran seurakunnan paikallisiin asutuskeskuksiin rakennettuja seurakunnallisia toimipisteitä. Vuosina 1957-1959 rakennetun kirkon ja siihen liittyvän asuinkäyttöön tarkoitetun erillisen piharakennuksen suunnitelleen arkkitehti Alvar Aallon lähtökohtana oli yhdistää kirkkorakennukseen myös seurakuntatoiminnan moninaisuuden vaatimat tilat. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Päätöspvm: | 25.2.2003 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Pappila |
|
Kuvaus |
"Mäntymetsäiseen kirkkopihaan kuuluu kirkon ja kellotornin ohella alkuaan kappalaisen ja seurakuntatyöntekijöiden asunnoksi suunniteltu, kirkon arkkitehtuuriin sovitettu matala rakennus, jonka yhdistää kirkkoon valkoinen betonimuuri."
(Ote valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista www.rky.fi) |
Luonti: 10.11.2017 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Päätöspvm: | 25.2.2003 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Kirkkohallitus |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 5.6.2014 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |