Kivikirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Mikkelin tuomiokirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Entinen kaupunkiseurakunnan kirkko edustaa tyypillistä 1800-luvun lopun uusgotiikkaa. Itäpäädyn monikulmainen kuori on runkohuonetta kapeampi ja matalampi. Länsitorni on nelikulmainen. Kirkon pitkiä sivuja jäsentävät kaari-ikkunoiden yläpuoliset poikkipäädyt.
Kirkon runkohuoneen keskilaivassa on puinen holvi, siitä pylväiköllä ja sivulehtereillä erotetut sivulaivat ovat tasakattoiset. Kirkon alttaritauluna on Pekka Halosen maalaama Ristiinnaulitseminen vuodelta 1899.
Kirkkoa ympäröivästä puistosta laskeutuvat monumentaaliset graniittiportaat alas Hallituskadulle.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Kivikirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Mikkelin tuomiokirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Entinen kaupunkiseurakunnan kirkko edustaa tyypillistä 1800-luvun lopun uusgotiikkaa. Itäpäädyn monikulmainen kuori on runkohuonetta kapeampi ja matalampi. Länsitorni on nelikulmainen. Kirkon pitkiä sivuja jäsentävät kaari-ikkunoiden yläpuoliset poikkipäädyt.
Kirkon runkohuoneen keskilaivassa on puinen holvi, siitä pylväiköllä ja sivulehtereillä erotetut sivulaivat ovat tasakattoiset. Kirkon alttaritauluna on Pekka Halosen maalaama Ristiinnaulitseminen vuodelta 1899.
Kirkkoa ympäröivästä puistosta laskeutuvat monumentaaliset graniittiportaat alas Hallituskadulle.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Uusi sakaristo 1955 (Martti Välikangas), nykyasu, alatilat 1984 (Jari Reponen). Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkko rakennettiin 1896-1897. Kirkkoa ei rakennettu Engelin asemakaavan osoittamalle paikalle Kirkkopuistoon, vaan Hallituskadun päätteeksi.
Kirkosta tuli tuomiokirkko 1945, kun Viipurin hiippakunta siirtyi sotien jälkeen Mikkeliin. Kirkon sisätilat korjattiin 1954-1955.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.