Puukirkko, kaksoisristikirkko. Itäsuomalaisten kaksoisristikirkkojen eli kahtamoisten rakennustyyppiä noudattavassa Puumalan kirkossa on ristikeskuksessa matalan attikan päältä kohoava kapea ja korkea kahdeksankulmainen torni. Ristivarsien päissä on aumakattoiset eteishuoneet. Seinäpintoja jäsennöi kahdessa kerroksessa olevat ikkunat, ulkovuorauksena on vaakalaudoitus nurkkakorostuksin.
Kirkon sisätilassa on ristivarsien katteena tynnyriholvaus. Ristikeskuksessa on neljä pyöreää pylvästä, joita yhdistää seiniä jäykistävät ja keskikupolia kannattavat sidehirret. Monikerroksisen keskikupolin alareunassa on samankaltaiset baldakiinitupsureunukset kuin Lemin kirkossa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Veikko Huttunen / Tuovi Sivonen, Kirkko ja seurakuntaelämä. Puumalan historia II. Puumalan vaiheet Turun rauhasta nykyaikaan. Pieksämäki 1967.
Ville Lukkarinen, Kirkkoarkkitehtuuri 1809-1965. Ars - Suomen taide 4.
Puukirkko, kaksoisristikirkko. Itäsuomalaisten kaksoisristikirkkojen eli kahtamoisten rakennustyyppiä noudattavassa Puumalan kirkossa on ristikeskuksessa matalan attikan päältä kohoava kapea ja korkea kahdeksankulmainen torni. Ristivarsien päissä on aumakattoiset eteishuoneet. Seinäpintoja jäsennöi kahdessa kerroksessa olevat ikkunat, ulkovuorauksena on vaakalaudoitus nurkkakorostuksin.
Kirkon sisätilassa on ristivarsien katteena tynnyriholvaus. Ristikeskuksessa on neljä pyöreää pylvästä, joita yhdistää seiniä jäykistävät ja keskikupolia kannattavat sidehirret. Monikerroksisen keskikupolin alareunassa on samankaltaiset baldakiinitupsureunukset kuin Lemin kirkossa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Restaurointi 1961-1962 (Heikki Havas) Puumalan kirkko rakennettiin intendenttikonttorissa 1823 (Charles Bassi) tehtyjen piirusten pohjalta rakennusmestari Taavetti Rahikaisen johdolla vuosina 1830-1832. Rahikainen muutti alkuperäistä suunnitelmaa mm. korottamalla seiniä lisäämällä niihin yhden ikkunakerroksen. Kirkko restauroitiin 1961-1962 arkkitehti Heikki Havaksen laatiman suunnitelman mukaan. Siihen sisältyi mm. alkuperäisen holvilaudoituksen esille ottaminen poistamalla 1923 tehty ponttilautaverhous.
Seurakunta erotettiin Säämingistä 1616 ja nykyinen kirkko on sen kolmas. Edellinen oli rakennettu 1751.
Itäsuomalainen . Erillinen itä-suomalaista tyyppiä oleva hyvin säilynyt ja kaunis kahdeksankulmainen kellotapuli on vuodelta 1806 ja se on rakennettu rakennusmestari Salosen johdolla.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.