RAKENNUSPERINTÖ

Etelä-Pohjanmaa
Kurikka
Jalasjärven kirkko	200789
Kiinteistötunnus:	164-403-881-1;
Osoite:	Keskustie 14, 61600 Jalasjärvi
takaisin

Kuvaus

Puukirkko, päätytornillinen ristikirkko. Jalasjärven puukirkko on muodoltaan erivartinen, länsitornillinen ristikirkko. Torni päättyy 1800-luvun alun pohjanmaalaisille kirkoille tyypillisesti lyhtyyn. Sakaristo on runkohuonetta matalampi ja kapeampi. Ristivarsien päädyissä on eteishuoneet. Alttaritaulu kuvaa Kristusta kirkastusvuorella ja sen on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin 1908. Mikael Toppeliuksen kattomaalauksia sekä kirkon vanhempia alttaritauluja on säilynyt kirkossa. Kirkon vanhin kello on 1730-luvulta ja siihen on kaiverrettu sanat ”Tule sisälle Herran siunattu/ miksis seisot ulcona”. Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Sankarihautausmaahan on haudattu lähes 500 kaatunutta, sotamuistomerkin on tehnyt Viljo Savikurki. Kirkkomaalla on myös Elias Ilkan suunnittelema vapaussodan sankaripatsas.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Lähteet

Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Osoite: Keskustie 14, 61600 Jalasjärvi Suunnittelija: Salomon Köykkä-Köhlström Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008

Kuvaus

Puukirkko, päätytornillinen ristikirkko. Jalasjärven puukirkko on muodoltaan erivartinen, länsitornillinen ristikirkko. Torni päättyy 1800-luvun alun pohjanmaalaisille kirkoille tyypillisesti lyhtyyn. Sakaristo on runkohuonetta matalampi ja kapeampi. Ristivarsien päädyissä on eteishuoneet. Alttaritaulu kuvaa Kristusta kirkastusvuorella ja sen on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin 1908. Mikael Toppeliuksen kattomaalauksia sekä kirkon vanhempia alttaritauluja on säilynyt kirkossa. Kirkon vanhin kello on 1730-luvulta ja siihen on kaiverrettu sanat ”Tule sisälle Herran siunattu/ miksis seisot ulcona”. Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Sankarihautausmaahan on haudattu lähes 500 kaatunutta, sotamuistomerkin on tehnyt Viljo Savikurki. Kirkkomaalla on myös Elias Ilkan suunnittelema vapaussodan sankaripatsas.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Jalasjärven järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1799-1800 Salomon Köykän johdolla. Poikkisakaroiden päihin rakennettiin eteishuoneet 1803. Nykyiseen asuunsa kirkko vuorattiin 1902. Jalasjärvi kuului Ilmajokeen kunnes se erotettiin seurakunnaksi 1858. Ensimmäisen kirkon, joka oli valmistunut 1725, sijainti oli nykyisen hautausmaan paikalla.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Rakennusperinnön kohteet  Jalasjärven vanha seurakuntatalo   Rakennetun ympäristön piirustukset  Jalasjärven kirkko

kopioi linkki tälle sivulle: