Puukirkko. Nummijärven puukirkko kellotapuleineen on historisoivalta arkkitehtuuriltaan viimeistelty ja mielenkiintoinen esimerkki kansanmestarien rakentamien kirkkojen perinteitä jatkavasta muotojen soveltamisesta ja rakennuttajayhteisönsä ponnisteluista oman kirkon aikaansaamiseksi.
Suorakaiteen muotoisen pitkäkirkon toiseen pitkään sivuun liittyy runkohuonetta matalampi siipirakennus, jossa on sakaristo ja kirkkosaliin avattavissa oleva seurakuntasali. Kirkossa on jyrkkälappeinen päistään aumattu paanukatto. Vaaleaksi maalattuja pystylaudoitettuja seiniä jäsentävät segmenttikaariset ikkunat.
Tunnelmallisen perinteellisessä kirkkosalissa on kaartuva lautaholvi ja valkoiseksi maalatut hirsiseinät. Kuoriosa on korostettu. Alttarisommitelmaan kuuluu perinteisen mallinen alttarikaappi sekä sen etulevyssä olevat alfan ja omegan kreikankieliset kirjaimet. Kattokruunut ja seinälampetit on saatu lahjoituksina.
Kirkkoon liittyvä maantien laidassa oleva erillinen kellotapuli noudattelee yksinkertaisissa muodoissaan ruotsalaistyyppistä alaosastaan laudoitettua pukkitapulia.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Kirkon rakentaminen seurakunnan eteläosaan Nummijärvelle oli ollut ajankohtaista 1920-luvulta lähtien. Piirrustukset hankittiin Kauhajoelle siunauskappeliin vuonna 1931 suunnitelleelta Vaasassa toimineelta arkkitehti Matti Visannilta (ent. Björklund, 1885-1957). Nummijärven kyläläisten itse rahoittama ja rakennuttama hirsirakenteinen puukirkko kellotapuleineen ja siihen liittyvä hautausmaa vihittiin käyttöön joulukuussa 1934.
Luonti: 26.11.2009
Lähteet
Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008
Rakennukset ja rakennelmat
Kirkko
Suunnittelija:
Matti Visanti
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008
Kuvaus
Puukirkko. Nummijärven puukirkko kellotapuleineen on historisoivalta arkkitehtuuriltaan viimeistelty ja mielenkiintoinen esimerkki kansanmestarien rakentamien kirkkojen perinteitä jatkavasta muotojen soveltamisesta ja rakennuttajayhteisönsä ponnisteluista oman kirkon aikaansaamiseksi.
Suorakaiteen muotoisen pitkäkirkon toiseen pitkään sivuun liittyy runkohuonetta matalampi siipirakennus, jossa on sakaristo ja kirkkosaliin avattavissa oleva seurakuntasali. Kirkossa on jyrkkälappeinen päistään aumattu paanukatto. Vaaleaksi maalattuja pystylaudoitettuja seiniä jäsentävät segmenttikaariset ikkunat.
Tunnelmallisen perinteellisessä kirkkosalissa on kaartuva lautaholvi ja valkoiseksi maalatut hirsiseinät. Kuoriosa on korostettu. Alttarisommitelmaan kuuluu perinteisen mallinen alttarikaappi sekä sen etulevyssä olevat alfan ja omegan kreikankieliset kirjaimet. Kattokruunut ja seinälampetit on saatu lahjoituksina.
Kirkkoon liittyvä maantien laidassa oleva erillinen kellotapuli noudattelee yksinkertaisissa muodoissaan ruotsalaistyyppistä alaosastaan laudoitettua pukkitapulia.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nummijärven kyläläisten rahoittama ja rakennuttama arkkitehti Matti Visannin suunnittelema hirsirakenteinen puukirkko kellotapuleineen on valmistunut 1934.
Kirkossa tehtiin 1984 kunnostus, jonka suunnittelijana oli kirkon suunnitelleen arkkitehdin Matti Visannin poika, arkkitehti Markus Visanti yhdessä vaimonsa Irmeli Visannin kanssa.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900
Tapuli
Suunnittelija:
Matti Visanti
Luonti:1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.