Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Keuruun vanha kirkko on rakennettu Keurusselän ja Tarhian yhdistävän Lapinsalmen läheisyyteen. Länsitornillisessa pitkäkirkossa on kolmitaitteinen kuoriseinä ja sivuilla vastakkain sijoitetut kirkkosaliin avautuvat kylkiäiset. Länsi- ja eteläovien edessä on ulkoportaiden suojaksi rakennetut avokuistit. Kuusikulmainen sakaristo on rakennettu kirkon itäpäähän 1832 ja se korvasi alkuaan pohjoispuolen kylkiäisessä sijainneen sakariston. Samassa yhteydessä suurennettiin myös kirkon ikkunat.
Kirkkosalin yhtenäinen holvaus luo sisätilaan ristikirkon vaikutelman. Interiörin yleisilme sisustuksineen ja kepeine rokokoopiirteisine maalauskoristeluineen on 1700-luvun lopulta.
Keuruun vanhan kirkon lähimaisemaan kuuluu valtatie 23, sen toisella puolella oleva 1972 rakennussuojelulailla suojeltu kirkkoherran pappila piharakennuksineen ja 1897 rakennettu rautatieasema. Kirkon länsipuolella olevalla Kippavuorella on 1892 valmistunut arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelma Keuruun tiilestä rakennettu uusi kirkko.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Keuruun vanha kirkko on rakennettu 1756-1758 välisenä aikana rakennusmestari Antti Hakolan johdolla. Kiinteästä sisustuksesta penkistö sekä pohjois- ja länsilehterit kirkon rakentamisajalta. Rakennusmestari Matti Åkerblomin tekemä alttarilaite ja saarnastuoli sekä maalarimestari Johan Tilénin tekemä sisäseinien ja holvin maalaus, alttaritaulu sekä saarnastuolin ja lehterinkaiteiden maalaukset valmistuivat 1780-luvulla.
Kirkko jäi pois käytöstä 1892. Täpärästi purkamiselta pelastunut kirkko kunnostettiin 1920-luvulla, jolloin myös sen maalaukset restauroitiin. Viimeisin kunnostus on tehty 1993-1996 arkkitehti Ulla Raholan laatiman suunnitelman mukaan. Maalaukset on konservoinut Raimo Alakärppä.
1630-luvulla perustetun Keuruun emäseurakunnan kaksi edellistä kirkkoa ovat sijainneet kiviaidalla ympäröidyn ja kahdella läpikäytävällä varustetun kirkkotarhan alueella.
Luonti: 17.7.2012
Lähteet
Marja Terttu Knapas, Keuruun vanha kirkko. Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Museovirasto 1998.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Keuruun vanha kirkko on rakennettu Keurusselän ja Tarhian yhdistävän Lapinsalmen läheisyyteen. Länsitornillisessa pitkäkirkossa on kolmitaitteinen kuoriseinä ja sivuilla vastakkain sijoitetut kirkkosaliin avautuvat kylkiäiset. Länsi- ja eteläovien edessä on ulkoportaiden suojaksi rakennetut avokuistit. Kuusikulmainen sakaristo on rakennettu kirkon itäpäähän 1832 ja se korvasi alkuaan pohjoispuolen kylkiäisessä sijainneen sakariston. Samassa yhteydessä suurennettiin myös kirkon ikkunat.
Kirkkosalin yhtenäinen holvaus luo sisätilaan ristikirkon vaikutelman. Interiörin yleisilme sisustuksineen ja kepeine rokokoopiirteisine maalauskoristeluineen on 1700-luvun lopulta.
Keuruun vanhan kirkon lähimaisemaan kuuluu valtatie 23, sen toisella puolella oleva 1972 rakennussuojelulailla suojeltu kirkkoherran pappila piharakennuksineen ja 1897 rakennettu rautatieasema. Kirkon länsipuolella olevalla Kippavuorella on 1892 valmistunut arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelma Keuruun tiilestä rakennettu uusi kirkko.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keuruun vanha kirkko on rakennettu 1756-1758 välisenä aikana rakennusmestari Antti Hakolan johdolla. Kiinteästä sisustuksesta penkistö sekä pohjois- ja länsilehterit kirkon rakentamisajalta. Rakennusmestari Matti Åkerblomin tekemä alttarilaite ja saarnastuoli sekä maalarimestari Johan Tilénin tekemä sisäseinien ja holvin maalaus, alttaritaulu sekä saarnastuolin ja lehterinkaiteiden maalaukset valmistuivat 1780-luvulla.
Kirkko jäi pois käytöstä 1892. Täpärästi purkamiselta pelastunut kirkko kunnostettiin 1920-luvulla, jolloin myös sen maalaukset restauroitiin. Viimeisin kunnostus on tehty 1993-1996 arkkitehti Ulla Raholan laatiman suunnitelman mukaan. Maalaukset on konservoinut Raimo Alakärppä.
1630-luvulla perustetun Keuruun emäseurakunnan kaksi edellistä kirkkoa ovat sijainneet kiviaidalla ympäröidyn ja kahdella läpikäytävällä varustetun kirkkotarhan alueella.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö