Puukirkko, ristikirkko. Laihian kirkko on mielenkiintoinen esimerkki Tukholman yli-intendentinvirastossa suunnitellusta kirkkotyypistä ja 1900-luvun alun kansallisromanttisesta restauroinnista.
Kirkko on pohjakaavaltaan pitkäsakarainen tasavartinen ristikirkko. Länsiristiin liittyy korkea torni kelloja varten. Kirkon loiva, ristivarsien päästä aumattu vesikatto on nykyisin katettu pellillä, samoin kuin tornin katto.
Kirkkosalissa on piilutut hirsiseinät ja niitä jäsennöivät valkoiseksi maalatut uritetut pilasterit, tynnyriholvissa on listoitusten kasetoima lautaverhous. Alttaritaulun aiheena on Lasaruksen herättäminen kuolleista ja sen on tehdyt Lennart Segerstråle 1956. Pyöreäkorinen saarnastuoli kuuluu alkuperäiseen sisustukseen. Pohjoisen ristivarren päässä olevassa huonetilassa on maisteri Arne Appelgrenin johdolla järjestetty kirkkomuseo.
Kirkkotarhassa olevan viime sotien monumentaalisen sankaripatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio, Kansalaissodan muistomerkki on Matti Visannin ja Raivaajanpatsas V. Leppäsen tuotantoa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.11.2021
Historia
Historia
Laihian kappelikirkko vihittiin 1508. Itsenäinen seurakunta muodostettiin 1576 Isonkyrön ja Mustasaaren emäseurakunnista erotetuista alueista. Seurakunnan järjestyksessään toinen, 1642 valmistunut kirkko purettiin 1809, kun nykyinen kirkko oli valmistunut 1805. Puretun kirkon hirsistä rakennettiin Ylipotin luhtiaitta Potilan kylään.
Yli-intendentinvirastossa laaditut piirustukset hyväksyttiin 1797 ja kirkon rakennutti vaasalainen raatimies Herman Höckert 1803-05. Kirkossa tehtiin suuri korjaus- ja muutostyö 1913 Vaasan lääninarkkitehtina toimineen A.W. Stenforsin laatiman suunnitelman mukaan. Torni sai korkean lyhdynmuotoisen katon. Kuorin takana sijainnut sakaristo-osa purettiin ja uusi sakaristo erotettiin väliseinällä itäisen ristivarren päästä. Kirkkosalin muutkin poikkisakarat katkaistiin väliseinillä. Sisätilaan tehtiin myös muita muutoksia.
Luonti: 5.6.2009
Lähteet
Sankarivainajiemme muisto. Pirkka Saivo (toim.). Helsinki 1955.
Vaasan läänin kirkot. Kustannusliike Väriteos Oy. Raisio 1988.
Marja Terttu Knapas, Laihian kirkon taidehistoriallinen asema. Muistomerkki. Puusta perinnöksi. Museovirasto 2000.
Kaisa Ikola, Puoli vuosituhatta Laihian seurakunnassa: kappeliseurakunta 1508-1576: itsenäinen seurakunta 1576-2000. Laihian seurakunta 2004.
Puukirkko, ristikirkko. Laihian kirkko on mielenkiintoinen esimerkki Tukholman yli-intendentinvirastossa suunnitellusta kirkkotyypistä ja 1900-luvun alun kansallisromanttisesta restauroinnista.
Kirkko on pohjakaavaltaan pitkäsakarainen tasavartinen ristikirkko. Länsiristiin liittyy korkea torni kelloja varten. Loiva ristivarsien päästä aumattu vesikatto on katettu paanuilla, tornissa on peltikate.
Kirkkosalissa on piilutut hirsiseinät ja niitä jäsennöivät valkoiseksi maalatut uritetut pilasterit, tynnyriholvissa on listoitusten kasetoima lautaverhous. Alttaritaulun aiheena on Lasaruksen herättäminen kuolleista ja sen on tehdyt Lennart Segerstråle 1956. Pyöreäkorinen saarnastuoli kuuluu alkuperäiseen sisustukseen. Pohjoisen ristivarren päässä olevassa huonetilassa on maisteri Arne Appelgrenin johdolla järjestetty kirkkomuseo.
Kirkkotarhassa olevan viime sotien monumentaalisen sankaripatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio, Kansalaissodan muistomerkki on Matti Visannin ja Raivaajanpatsas V. Leppäsen tuotantoa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Laihian 1805 valmistunut, Tukholman yli-intendentinviraston laatimien piirustusten mukaan tarkoin rakennettu kirkko uudistettiin 1913 arkkitehti A.W. Stenforsin laatiman suunnitelman mukaan. Tällöin kuorin takana sijainnut sakaristo-osa purettiin ja uusi sakaristo erotettiin väliseinällä itäristin itäpäästä. Tornin pääte ja ulkovuoraus sekä sisäseinien piilutus ja holvin lautaverhous ovat myös tältä ajalta, samoin penkit.
Vuonna 1576 perustettu seurakunta koostui Isonkyrön ja Mustasaaren emäseurakunnista erotetuista alueista. Seurakunnan toisen, 1642 rakennetun ja 1809 puretun kirkon hirsistä rakennettu Ylipotin luhtiaitta Potilan kylässä on rakennussuojelulailla suojeltu.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.