Kivikirkko. Törnävän historiallisella alueella sijaitseva kirkko on entinen ruutimakasiini. Pyöreätornisen pitkäkirkon alttaripäädyssä erkanee sakaristo, lyhyet sakarat sijaitsevat sen molemmin puolin.
Suorakaiteen muotoista kirkkosalia kattavan taitekaton koristeelliset kattotuolirakeneet ovat näkyvissä. Kiinteä sisus, alttarilaite, saarnastuoli ja pekinit sekä urkufasadi ovat lähinnä uusgoottilaisia. Alttaritauluna on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama Jeesus Getsemanessa vuodelta 1877.
Kirkon läheisyydessä on Seinäjoen kaupungin hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Kivikirkko. Törnävän historiallisella alueella sijaitseva kirkko on entinen ruutimakasiini. Pyöreätornisen pitkäkirkon alttaripäädyssä erkanee sakaristo, lyhyet sakarat sijaitsevat sen molemmin puolin.
Suorakaiteen muotoista kirkkosalia kattavan taitekaton koristeelliset kattotuolirakeneet ovat näkyvissä. Kiinteä sisus, alttarilaite, saarnastuoli ja pekinit sekä urkufasadi ovat lähinnä uusgoottilaisia. Alttaritauluna on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama Jeesus Getsemanessa vuodelta 1877.
Kirkon läheisyydessä on Seinäjoen kaupungin hautausmaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Törnävän kirkko tehtiin Östermyran ruukin ruutivarastoksi 1827. Rakennus muutettiin 1860-luvulla perustetun Seinäjoen seurakunnan ensimmäiseksi kirkoksi. Arkkitehti C.A. Setterbergin tekemä uudistus valmistui 1864. Tältä ajalta on myös tornin yläosan muoto sekä kirkon sakaristo.
Kirkossa on sähkölämmitys vuodelta 1986, joka sisältää myös penkkilämmittimet. Samana vuonna kirkkosali maalattiin sisältä "alkuperäisillä värisävyillä", penkit ootrattiin ja lehtikultaukset uusittiin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.