 |
| Keski-Suomi | |
| Jyväskylä | |
| Säynätsalon kirkko | 200831 |
| Kiinteistötunnus: | 179-405-38-72; |
| Osoite: | Saarnatie 2 40900 SÄYNÄTSALO |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko. Säynätsalon kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko. Kulmikas kuoriosa on kirkkosalia kapeampi ja matalampi. Kirkkosaliin liittyvä seurakuntasali erottuu matalana siipirakennuksena. Vaaleaksi rapatun kirkon komeassa päätytornissa on barokkityyliin mukailtu pääte.
Kirkkosalin kolmiapilaholvi on jäsennelty neliömäisin tähdin ja ruusukkein koristelluin kasetein, jotka on valmistettu Parviaisten tehtaiden omasta tuotannosta peräisin olevasta koivupuuvanerista. Kuoriosan kirkkosalista erottavassa triumfikaaressa on kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemä krusifiksi. Hän on myös tehnyt kastemaljan ja vastannut urkulehteriä kannattavien pylväiden veistokoristelusta. Kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Hanna Rönnberg. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvästä muusta taiteellisesta koristelusta ovat vastanneet taidemaalari Paavo Leinonen ja koristetaiteilija Antti Salmenlinna. Barokkikruunut ja muut valaisimet on valmistanut Taito Oy. Kirkon vieressä on yksi maamme kauneimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue. Sen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt (1948). Seurakunnan 33 sankarivainajan hautamerkit ovat Päijänteen aaltojen sileiksi hiomia rantakiviä, Lipunkantajat -aiheinen sankaripatsas on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tekemä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Historia |
| Säynätsalon saha- ja vaneritehdasyhdyskunnan seurakunnan perustaminen vuonna 1922 liittyi kristillis-sosiaalisen setlementtiajattelun pohjalta syntyneen, vuonna 1918 perustetun Teollisuusseutujen Evankelioimisseuran aktiivisesti tukemaan toimintaan. Johan Parviainen
Oy tehtaiden pääomistaja Hanna Parviainen otti kirkon aikaansaamisen huolekseen vastaten sen piirustusten hankkimisesta ja rakennuskustannuksista. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1927. |
| Luonti: 26.11.2009 |
| Lähteet |
| Arkitekten 4/1927.
Arkitekten 8/1949. Nikula, Riitta, Armas Lindgren 1874-1929. Arkkitehti Architect. Suomen rakennustaiteen museon monografia. Helsinki 1988. Nikula, Riitta, Kirkonmäki. Säynätsalo. Päivät seutuvilla Päijänteen. Säynätsalolaisten kirja. Jyväskylä 1994. Jäppinen, Jussi, Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä 2002. Knapas, Marja-Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 25.2.2003 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko. Säynätsalon kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko. Kulmikas kuoriosa on kirkkosalia kapeampi ja matalampi. Kirkkosaliin liittyvä seurakuntasali erottuu matalana siipirakennuksena. Vaaleaksi rapatun kirkon komeassa päätytornissa on barokkityyliin mukailtu pääte.
Kirkkosalin kolmiapilaholvi on jäsennelty neliömäisin tähdin ja ruusukkein koristelluin kasetein, jotka on valmistettu Parviaisten tehtaiden omasta tuotannosta peräisin olevasta koivupuuvanerista. Kuoriosan kirkkosalista erottavassa triumfikaaressa on kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemä krusifiksi. Hän on myös tehnyt kastemaljan ja vastannut urkulehteriä kannattavien pylväiden veistokoristelusta. Kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Hanna Rönnberg. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvästä muusta taiteellisesta koristelusta ovat vastanneet taidemaalari Paavo Leinonen ja koristetaiteilija Antti Salmenlinna. Barokkikruunut ja muut valaisimet on valmistanut Taito Oy. Kirkon vieressä on yksi maamme kauneimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue. Sen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt (1948). Seurakunnan 33 sankarivainajan hautamerkit ovat Päijänteen aaltojen sileiksi hiomia rantakiviä, Lipunkantajat -aiheinen sankaripatsas on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tekemä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Paikallisen teollisuuslaitoksen sitoutuminen ja osallistuminen Säynätsalon kirkon rakentamiseen on tuottanut poikkeuksellisen korkeatasoista rakennustaidetta. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa kirkossa yhdistyy arkkitehtuuri ja koristetaide historiallisten ihanteiden pohjalta muotoutuneeksi kokonaistaideteokseksi.
Säynätsalon saha- ja vaneritehdasyhdyskunnan seurakunnan perustaminen 1922 liittyi kristillis-sosiaalisen setlementtiajattelun pohjalta syntyneen, vuonna 1918 perustetun Teollisuusseutujen Evankelioimisseuran aktiivisesti tukemaan toimintaan. Johan Parviainen Oy tehtaiden pääomistaja Hanna Parviainen otti kirkon aikaansaamisen huolekseen vastaten sen piirustusten hankkimisesta ja rakennuskustannuksista. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1927. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lähteet |
| Arkkitehti 4/1927 ja 8/1949
Nikula, Riitta, Armas Lindgren 1874-1929. Arkkitehti Architect. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja. Helsinki 1988. Nikula, Riitta, Kirkonmäki. Säynätsalo. Päivät seutuvilla päijänteen. Säynätsalolaisten kirja. Jyväskylä 1994. |
| Luonti: 23.11.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Päätöspvm: | 25.2.2003 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |