Kivikirkko. Tammisaaren kaupunkikuvaa hallitsevan kivikirkon korkea torni on muodostunut myös kaupungin symboliksi.
Tammisaaren suhteellisen matalaseinäisessä, suorakaiteen muotoisessa, kivikirkossa on loiva kuoripäästä aumattu katto. Länsipäässä on uusklassillisin arkadein ja päätykolmioin varustettu, pyöreään lanterniiniin päättyvä korkea torni. Tornin pohjakerroksessa olevan pääsisäänkäynnin yläpuolella on rakennustyön aloittaneen kreivi Gustaf Adolf Lejonhuvudin ja vaimonsa hiekkakivinen vaakunakivi.
Valkeaksi kalkittu kirkkosali on holvattu loivalla lautaholvilla. Kuoriseinällä on barokkityylinen alttarilaite ja Tukholmasta 1797 ostettu Ristiltäottoa esittävä alttaritaulu. Taidemaalari Lorentz Pasch nuoremman tekemä taulu on yksi Corneliis de Vos´n öljymaalauksesta tehdyistä lukuisista toisinnoista. Pohjoiseinälle oleva saarnatuoli, jonne käynti on suoraan sakaristosta, on tehty arkkitehti A.F. Granstedtin piirustuksen mukaan. Kangasalan urkutehtaan perustajan, urkurakentaja Anders Thulén ensimmäiset Suomessa rakentamat 23-äänikertaiset urut vuodelta 1843 on rekonstruoitu alkuperäiseen asuun ruotsalaisen Grönlunds Orgelbyggerin toimesta 1992.
Kirkon itäfasadin edustalla on seurakunnan vuonna 1624 kuolleelle kirkkoherralle, tähtientutkija Sigfrid Aronius Forsiukselle pystytetty muistomerkki vuodelta 1924.
Kivikirkko. Tammisaaren kaupunkikuvaa hallitsevan kivikirkon korkea torni on muodostunut myös kaupungin symboliksi.
Tammisaaren suhteellisen matalaseinäisessä, suorakaiteen muotoisessa, kivikirkossa on loiva kuoripäästä aumattu katto. Länsipäässä on uusklassillisin arkadein ja päätykolmioin varustettu, pyöreään lanterniiniin päättyvä korkea torni. Tornin pohjakerroksessa olevan pääsisäänkäynnin yläpuolella on rakennustyön aloittaneen kreivi Gustaf Adolf Lejonhuvudin ja vaimonsa hiekkakivinen vaakunakivi.
Valkeaksi kalkittu kirkkosali on holvattu loivalla lautaholvilla. Kuoriseinällä on barokkityylinen alttarilaite ja Tukholmasta 1797 ostettu Ristiltäottoa esittävä alttaritaulu. Taidemaalari Lorentz Pasch nuoremman tekemä taulu on yksi Corneliis de Vos´n öljymaalauksesta tehdyistä lukuisista toisinnoista. Pohjoiseinälle oleva saarnatuoli, jonne käynti on suoraan sakaristosta, on tehty arkkitehti A.F. Granstedtin piirustuksen mukaan. Kangasalan urkutehtaan perustajan, urkurakentaja Anders Thulén ensimmäiset Suomessa rakentamat 23-äänikertaiset urut vuodelta 1843 on rekonstruoitu alkuperäiseen asuun ruotsalaisen Grönlunds Orgelbyggerin toimesta 1992.
Kirkon itäfasadin edustalla on seurakunnan vuonna 1624 kuolleelle kirkkoherralle, tähtientutkija Sigfrid Aronius Forsiukselle pystytetty muistomerkki vuodelta 1924.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1651-1670-luku, (1825, 1842). Tammisaaren kirkon runkona oleva Raaseporin kreivikunnan haltijan, kreivi Gustaf Adolf Leijonhuvudin aloittama ja Gustaf Mauritz Lejonhuvudin vuoteen 1680 rakennuttama harmaakivikirkko paloi kaupungin tavoin kesäkuussa 1821. Jälleenrakennus on toteutettu arkkitehti Charles Bassin 1822 laatiman suunnitelman mukaan rakennusmestari Axel Magnus Tolpon johdolla.
Kirkko on viimeksi uudistettu 1958-59 arkkitehti Ola Hanssonin laatimien piirustusten mukaan. Kuori-ikkunan eteen rakennettiin alttarilaiteen taustaksi interiörin kokonaisilmettä dominoiva seinämä. Kuorin penkkijärjestelyt on uusittu 1990-luvun alussa.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö