Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. 1680-luvulla rakennettu saaristokirkko on Suomen toiseksi vanhin ristikirkko Kymenlaaksossa sijaitsevan Elimäen jälkeen.
Kirkko on pohjakaavaltaan tasavartinen ristikirkko, sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Jyrkkä vesikatto on ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksesta kohoaa vankka nelisivuinen terävähuippuinen keskitorni. Länsi- ja eteläristien päässä on eteishuoneet.
Kirkkosalissa on tavanomaisten tynnyriholvien asemesta ristivarsissa laakeat segmenttiholvit. Keskineliössä on vaakasuora lautalaipio, joka rajoittuu leveisiin sidehirsiin ja jää segmenttiholvien lakitasoa alemmaksi. Sisäseinissä on pysty lautaverhous. Barokkityylinen saarnastuoli kaikukatoksineen ja länsilehterin eturintamus kuuluvat kirkon alkuperäiseen kiinteään sisutukseen. Ovelliset penkkikorttelit luovat kirkkosaliin tasapainoisen ja hillityn tunnelman. Kirkon merellisestä sijainnista kertoo kolme kirkkolaivaa.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. 1680-luvulla rakennettu saaristokirkko on Suomen toiseksi vanhin ristikirkko Kymenlaaksossa sijaitsevan Elimäen jälkeen.
Kirkko on pohjakaavaltaan tasavartinen ristikirkko, sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Jyrkkä vesikatto on ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksesta kohoaa vankka nelisivuinen terävähuippuinen keskitorni. Länsi- ja eteläristien päässä on eteishuoneet.
Kirkkosalissa on tavanomaisten tynnyriholvien asemesta ristivarsissa laakeat segmenttiholvit. Keskineliössä on vaakasuora lautalaipio, joka rajoittuu leveisiin sidehirsiin ja jää segmenttiholvien lakitasoa alemmaksi. Sisäseinissä on pysty lautaverhous. Barokkityylinen saarnastuoli kaikukatoksineen ja länsilehterin eturintamus kuuluvat kirkon alkuperäiseen kiinteään sisutukseen. Ovelliset penkkikorttelit luovat kirkkosaliin tasapainoisen ja hillityn tunnelman. Kirkon merellisestä sijainnista kertoo kolme kirkkolaivaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Korjauksia mm. 1968-1969 (restaurointi Th. Lindqvist). Kirkko on rakennettu vuosina 1685-86 turkulaisen Josef-nimisen rakennusmestarin johdolla. Eteishuoneet on rakennettu vuonna 1746. Kivijalka uusittiin vuonna 1903. Kirkkosalissa tehtiin perinpohjaiset uudistukset vuosina 1898 ja 1923. Niiden vaikutuksia on yritetty parantamaan vuonna 1969 tehdyssä kunnostuksessa. Ulkoseinien pysty lautavuoraus on samasta kunnostuksesta.
Kemiön emäseurakuntaan kappelina kuulunut Hiittinen erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1861.
Lounaissuomalainen . Lounaissuomalaista tapulityyppiä edustavassa 1752 rakennetussa kellotapulissa on neliskulmainen pohjakerros. Kellokerros ja sen päällä oleva lanterniini ovat kahdeksankulmaiset. Tapulin huipusta puuttuu tyypille tunnusomainen sipulikupoli.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö