Varsinais-Suomi | |
Kemiönsaari | |
Kemiön kirkko | 200863 |
Kiinteistötunnus: | 322-454-15-2; |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
takaisin |
Kuvaus |
Kivikirkko, keskiaikainen. Kemiön harmaakivikirkon runkohuoneen ulkonurkissa on kontreforit ja kirkon pieni sakaristo on pohjoisseinän itäpäässä. Barokkisipulipäätteinen länsitorni ja asehuone kuuluvat kirkon 1700-luvun rakennusvaiheisiin.
Kirkon holvattu sisätila on gotiikan arkkitehtuurin huipentumia Suomessa. Kookkaat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kuusitraveisen kirkkosalin kolmeen tasaleveään ja tasakorkeaan laivaan. Sivulaivoissa on ristiholvit, kahdessa itäisimmissä keskilaivan holvissa on monimuotoinen ns. suomalainen tähtiholvi, muut ovat yksinkertaisia tähtiholveja. Kuorin moderni sisustus on 1960-luvulta. Länsiseinälle sijoitetussa lehterinkaiteessa on Gustaf Finnbergin 1822 tekemät apostoleja ja evankelistoja esittävät maalaukset. Kiviaidan ympäröimän kirkkotarhan valkoiseksi kalkittu kivinen porttirakennus on vuodelta 1796. Kiviaitaan liittyy lisäksi 1708 rakennetun kellotapulin kivinen alaosa, joka on sisustettu ruumishuoneeksi. Sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan 1953. Yksittäisistä hautamuistomerkeistä mainittakoon kuvanveistäjä Felix Nylundin veistämä ja arkkitehti Palmqvistin piirtämä Amos Andersonin hautakivi vuodelta 1961 sekä arkkitehti Bengt Lundstenin suunnittelemä Jägerskiöld-suvun hauta-alue. Mäen rinteessä kirkon luoteispuolella oleva kivinen viljamakasiini vuodelta 1848 toimii nykyisin kotiseutumuseona. Kemiön kirkkomaisemaan liittyy 1840-luvulla rakennettu kirkkoherranpappila keskiaikaisella pappilan tontilla. Päärakennuksen on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. Pappilan korjauksen on suunnitellut Erik Bryggman. Puistomaisessa pihapiirissä on myös vanha luhtiaitta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Lähteet |
Sigrid Nikula, Kimito kyrka. Finlands kyrkor 8. Museiverket 1975.
Marja Terttu Knapas, Restaureringens stilproblem. Kimito kyrka från 1897 till 1962. Finskt Museum 1982. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kellotapuli |
|
Kuvaus |
Kiviaitaan liittyy 1708 rakennetun kellotapulin kivinen alaosa, joka on sisustettu ruumishuoneeksi. |
Luonti: 29.5.2008 |
|
Kirkko |
|
Kuvaus |
Kivikirkko, keskiaikainen. Kemiön harmaakivikirkon runkohuoneen ulkonurkissa on kontreforit ja kirkon pieni sakaristo on pohjoisseinän itäpäässä. Barokkisipulipäätteinen länsitorni ja asehuone kuuluvat kirkon 1700-luvun rakennusvaiheisiin.
Kirkon holvattu sisätila on gotiikan arkkitehtuurin huipentumia Suomessa. Kookkaat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kuusitraveisen kirkkosalin kolmeen tasaleveään ja tasakorkeaan laivaan. Sivulaivoissa on ristiholvit, kahdessa itäisimmissä keskilaivan holvissa on monimuotoinen ns. suomalainen tähtiholvi, muut ovat yksinkertaisia tähtiholveja. Kuorin moderni sisustus on 1960-luvulta. Länsiseinälle sijoitetussa lehterinkaiteessa on Gustaf Finnbergin 1822 tekemät apostoleja ja evankelistoja esittävät maalaukset. Kiviaidan ympäröimän kirkkotarhan valkoiseksi kalkittu kivinen porttirakennus on vuodelta 1796. Kiviaitaan liittyy lisäksi 1708 rakennetun kellotapulin kivinen alaosa, joka on sisustettu ruumishuoneeksi. Sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan 1953. Yksittäisistä hautamuistomerkeistä mainittakoon kuvanveistäjä Felix Nylundin veistämä ja arkkitehti Palmqvistin piirtämä Amos Andersonin hautakivi vuodelta 1961 sekä arkkitehti Bengt Lundstenin suunnittelemä Jägerskiöld-suvun hauta-alue. Mäen rinteessä kirkon luoteispuolella oleva kivinen viljamakasiini vuodelta 1848 toimii nykyisin kotiseutumuseona. Kemiön kirkkomaisemaan liittyy 1840-luvulla rakennettu kirkkoherranpappila keskiaikaisella pappilan tontilla. Päärakennuksen on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. Pappilan korjauksen on suunnitellut Erik Bryggman. Puistomaisessa pihapiirissä on myös vanha luhtiaitta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Keskiaikainen. Kemiön kirkon sakaristo-osa on runkohuonetta vanhempi, runkohuoneen rakentaminen ja 1400-luvun puolivälin jälkeen tehty holvaus kuuluvat samaan rakennusvaiheeseen. Holvauksen tekijänä pidetään Turun tuomiokirkon keskilaivan holvauksesta maksun saanutta muurarimestari Petrus Muratoria. Hänelle annettu lisämäärite de Kymitto viittaa joko hänen kotipaikkaansa tai edelliseen työkohteeseensa. Kemiön holvaukselle tunnusomaista on monimuotoinen tähtiholvi, vankat kahdeksankulmaiset pilarit ja lähes hevosenkenkämäisesti kaartuvat arkadikaaret. Nämä piirteet toistuvat myös Sauvon, Tenholan ja Perniön kirkoissa, joita pidetään Petrus Muratorin johdolla holvattuina.
Kirkko paloi 1781 ja se kunnostettiin C.F. Schröderin johdolla. Tällöin sen länsipäähän rakennettiin korkea torni, asehuone uudistettiin, ikkuna- ja oviaukot laajennettiin sekä kattokulmaa madallettiin. Kirkossa on 1900-luvulla tehty kolme mittavaa restaurointia, Lars Sonckin johdolla 1903, Armas Lindgrenin johdolla 1922 sekä viimeksi Kaj Palmqvistin johdolla 1962, missä asussa kirkkosali tällä hetkellä on. Kirkon vesikaton peltikate on muutettu kupariksi 1986. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
|
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |