Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Lapuanjokeen kuvastuva Uudenkaarlepyyn kirkko on Suomen vanhimmista puukirkoista suurin. Sen runsas maalauskoristelu ja arvokas esineistö kuvastaa monipuolisella tavalla kaupungin porvariston ihanteita kotikirkkonsa kaunistamisessa 1700-luvulla. Kirkon vieressä oleva pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu vuonna 1702.
Kirkko on pohjamuodoltaan pitkäkirkko, jossa on kolmitaitteinen itäseinä ja vain vähän runkohuonetta matalammat kirkkosaliin avautuvat ristivarret. Länsipäässä on torni, vesikatto on jyrkästi nouseva ja aumattu.
Kirkkosalia kattaa tasalakinen kaartuva lautaholvi. Sisäseinät valkaistiin 1749-1751 ja ruotsalainen maalari Daniel Hjulström koristeli holvit maalauksin. Hän teki myös uuden alttaritaulun ja ikkunoita ympäröivät draperiat. Holvissa on pilvien ja pasuunaenkelien keskellä kuningas Fredrik I monogrammi ja teksti Anno 1749 Vivat Frideric. Alttarilaitteen ja saarnastuolin veisti puuseppä Abraham Eliasson 1750-1751 ja maalasi Johan Alm 1757. Länsiseinällä lehterin yläpuolella on suuri laakeriseppele ja sen nauhassa teksti: Sanct´ Birgitta är mitt namn, Kyrckan uti Carleby Nya, Jesus fägne i Sin Famn, Sjiälar utaf Stad och byar, Hvilka här sin Gudstjenst giör. Varder nådigt them bönhöra. Kirkossa on yhdet Suomen vanhimmista uruista. 8-äänikertaiset urut on rakentanut Anders Telin 1768.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar på svenska Österbotten ja Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.
Juhani Martikainen, Orglar i Finland från tiden 1600-1800 - deras byggare, historia, konstruktion och stil. Studia Musica 7. Sibelius Akademien 1997.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Lapuanjokeen kuvastuva Uudenkaarlepyyn kirkko on Suomen vanhimmista puukirkoista suurin. Sen runsas maalauskoristelu ja arvokas esineistö kuvastaa monipuolisella tavalla kaupungin porvariston ihanteita kotikirkkonsa kaunistamisessa 1700-luvulla. Kirkon vieressä oleva pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu vuonna 1702.
Kirkko on pohjamuodoltaan pitkäkirkko, jossa on kolmitaitteinen itäseinä ja vain vähän runkohuonetta matalammat kirkkosaliin avautuvat ristivarret. Länsipäässä on torni, vesikatto on jyrkästi nouseva ja aumattu.
Kirkkosalia kattaa tasalakinen kaartuva lautaholvi. Sisäseinät valkaistiin 1749-1751 ja ruotsalainen maalari Daniel Hjulström koristeli holvit maalauksin. Hän teki myös uuden alttaritaulun ja ikkunoita ympäröivät draperiat. Holvissa on pilvien ja pasuunaenkelien keskellä kuningas Fredrik I monogrammi ja teksti Anno 1749 Vivat Frideric. Alttarilaitteen ja saarnastuolin veisti puuseppä Abraham Eliasson 1750-1751 ja maalasi Johan Alm 1757. Länsiseinällä lehterin yläpuolella on suuri laakeriseppele ja sen nauhassa teksti: Sanct´ Birgitta är mitt namn, Kyrckan uti Carleby Nya, Jesus fägne i Sin Famn, Sjiälar utaf Stad och byar, Hvilka här sin Gudstjenst giör. Varder nådigt them bönhöra. Kirkossa on yhdet Suomen vanhimmista uruista. 8-äänikertaiset urut on rakentanut Anders Telin 1768.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Uudenkaarlepyyn kirkko rakennettiin 1708. Lattiarakenteisiin käytettiin 1607-1610 rakennetun seurakunnan ensimmäisen kirkon maalauksin varustettuja seinähirsiä, vesikaton aluslaudoitukseen holvilautoja. Tornin päätteen teki vöyriläinen rakennusmestari Johan Knubb 1730. Jakob Rijf valmisti 1803-1804 kirkkoon uudet ovet ja ikkunat. 1800-luvun puolivälissä kirkkoon tehtiin nykyinen empiretyylinen ulkolaudoitus pilastereineen. Kirkko ja tapuli pelastuivat lähes ainoina rakennuksina suuresta kaupunkipalosta 1858.
Kirkon vuosina 1928-1929 toteutettu arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema restaurointi oli ensimmäisiä puukirkkojen antikvaaris-esteettisiä kunnostuksia Suomessa. Maalaukset on konservoitu 1963 ja valaistus uusittu 1980-luvulla.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.