Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	RAKENNUSPERINTÖ

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	nimi


	ajoitus
	-

	ajoitustarkenne


	suojelu
	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
	Asetus 480/85
	Kirkkolaki
	Laki ortodoksisesta kirkosta
	Rautatiesopimus 1998






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Pohjanmaa
Uusikaarlepyy
Uudenkaarlepyyn kirkko	200887


Kiinteistötunnus:	893-1-102-1;

Ajoitus:	Rakentaminen 1708-1730
takaisin

Kuvaus

Historia

Suojelu

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.6.2008

Kuvaus

Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Lapuanjokeen kuvastuva Uudenkaarlepyyn kirkko on Suomen vanhimmista puukirkoista suurin. Sen runsas maalauskoristelu ja arvokas esineistö kuvastaa monipuolisella tavalla kaupungin porvariston ihanteita kotikirkkonsa kaunistamisessa 1700-luvulla. Kirkon vieressä oleva pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu vuonna 1702.

Kirkko on pohjamuodoltaan pitkäkirkko, jossa on kolmitaitteinen itäseinä ja vain vähän runkohuonetta matalammat kirkkosaliin avautuvat ristivarret. Länsipäässä on torni, vesikatto on jyrkästi nouseva ja aumattu.

Kirkkosalia kattaa tasalakinen kaartuva lautaholvi. Sisäseinät valkaistiin 1749-1751 ja ruotsalainen maalari Daniel Hjulström koristeli holvit maalauksin. Hän teki myös uuden alttaritaulun ja ikkunoita ympäröivät draperiat. Holvissa on pilvien ja pasuunaenkelien keskellä kuningas Fredrik I monogrammi ja teksti Anno 1749 Vivat Frideric. Alttarilaitteen ja saarnastuolin veisti puuseppä Abraham Eliasson 1750-1751 ja maalasi Johan Alm 1757. Länsiseinällä lehterin yläpuolella on suuri laakeriseppele ja sen nauhassa teksti: Sanct´ Birgitta är mitt namn, Kyrckan uti Carleby Nya, Jesus fägne i Sin Famn, Sjiälar utaf Stad och byar, Hvilka här sin Gudstjenst giör. Varder nådigt them bönhöra. Kirkossa on yhdet Suomen vanhimmista uruista. 8-äänikertaiset urut on rakentanut Anders Telin 1768.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Uudenkaarlepyyn kirkko rakennettiin 1708. Lattiarakenteisiin käytettiin 1607-1610 rakennetun seurakunnan ensimmäisen kirkon maalauksin varustettuja seinähirsiä, vesikaton aluslaudoitukseen holvilautoja. Tornin päätteen teki vöyriläinen rakennusmestari Johan Knubb 1730. Jakob Rijf valmisti 1803-1804 kirkkoon uudet ovet ja ikkunat. 1800-luvun puolivälissä kirkkoon tehtiin nykyinen empiretyylinen ulkolaudoitus pilastereineen. Kirkko ja tapuli pelastuivat lähes ainoina rakennuksina suuresta kaupunkipalosta 1858.

Kirkon vuosina 1928-1929 toteutettu arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema restaurointi oli ensimmäisiä puukirkkojen antikvaaris-esteettisiä kunnostuksia Suomessa. Maalaukset on konservoitu 1963 ja valaistus uusittu 1980-luvulla.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Tapuli

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

RAKENNUSPERINTÖ