 |
| Uusimaa | |
| Loviisa | |
| Pernajan kirkko | 200891 |
| Kiinteistötunnus: | 434-449-1-92; |
| Osoite: | Pernajantie 330 07930 PERNAJA |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Mikaelille omistettu Pernajan keskiaikainen kirkko kauniin tunnelmallisine kirkkosaleineen on esimerkki vuosisataisesta kulttuuriympäristö ja onnistuneesta restauroinnista parhaimmillaan.
Kirkossa on valkoiseksi rapatut ja kalkitut seinämuurit. Päätyjen tiiliornamentiikka noudattaa Itä-Uudenmaan kirkoille tyypillisiä muotoja lukuisine koristeaiheineen. Mittakaavaltaan pienimuotoinen kirkkosali on kolmilaivainen, kahdeksankulmaiset tiilipintaiset pilarit jakavat sen kuuteen traveeseen. Keskilaivan kaksi itäisintä holvia on monimuotoista ns. suomalaista tähtiholvia, muut keskilaivan holveista ovat tähtiholveja, sivulaivoissa on ristiholvit. Holveissa olevat kalkkimaalaukset koostuvat lehtiornamentiikasta. Kirkkosalissa on lukuisasti eri vuosisadoilta olevaa sisustusta ja esineistöä. Keskiaikaisiin taideteoksiin kuuluvat triumfikrusifiksi ja Ristin tien tapahtumia kuvaava alttarikaappi. Leveämaljainen kalkkikivinen kasteallas on mahdollisesti 1300-luvun jälkipuoliskolta. Siihen liittyy viisi pyöreää kiveä, joiden avulla kastevettä on lämmitetty. Barokkityylinen saarnastuoli on saksalaisen puuseppä Lorenz Habermanin tekemä ja sen on lahjoittanut Lorentz Creutz vanhempi ja hänen vaimonsa Elsa Duwall vuonna 1652. Kirkon penkistö on 1800-luvun lopusta, pohjoislaivan kuoriaita on rekonstruoitu 1614 tehdyn aidan osista. Kirkossa olevista hautamuistomerkeistä merkittävin on todennäköisesti tallinnalaisen Arent Passerin työpajassa valmistettu Viipurin linnan käskynhaltija Arvid Tönnesson Wildemanin (k. 1617) ja hänen vaimonsa Anna Björnram henkilökuvilla varustettu kalkkivinen hautalaatta. Kirkossa on seitsemän hautajaisvaakunaa, joista 1667 kuolleen Jacob Creutzin hautajaisvaakunaan kuuluu kahdeksan äidinpuolen ja kahdeksan isänpuolen sukuvaakunaa. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on neljä hautakappelia. Niistä huomattavimmat ovat Tervikin kartanolle kuuluva (de Geer- ja Ehnrooth-suvut) C.L. Engelin piirtämä uusklassillinen hautapeeli vuodelta 1824 ja Sarvilahden kartanon (von Born-suku) empiretyylinen kappeli vuodelta 1834. Kaksi muuta hautakappelia ovat kuuluneet Jägernghorn- ja Grenman-suvuile. Aidattu sankarihauta-alue maantien eteläpuolella on toteutettu arkkitehtien Frankenhaeuser ja Rafael Blomstedt laatimien suunnitelmien mukaan. Alueelle sijoitettu, Pernajassa syntyneen piispa Mikael Agricolan patsas on kopio Emil Wikströmin Viipuriin 1908 tekemästä patsaasta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Lähteet |
| A.W. Rancken, Pernå kyrka, Vördade minnen i nyländsk bygd. Ekenäs 1950.
Isidor Eriksson, Pernå kyrka. Helsingfors 1953. Olle Sirén, Pernå sockens historia II:2. Tiden ca 1700-1870. Borgå 1981. Olle Sirén, Pernå sockens historia IV. Tiden ca 1920-1999. Lovisa 1999. Eljas Orrman, Helsingin pitäjä ja Uudenmaan kirkollinen järjestäytyminen 1400-luvun loppuun mennessä. Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Sulkava 1994. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Grenman-suvun hautakappeli |
|
||||||||
| Jägernhorn-suvun hautakappeli |
|
||||||||
| Kirkko |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Mikaelille omistettu Pernajan keskiaikainen kirkko kauniin tunnelmallisine kirkkosaleineen on esimerkki vuosisataisesta kulttuuriympäristö ja onnistuneesta restauroinnista parhaimmillaan.
Kirkossa on valkoiseksi rapatut ja kalkitut seinämuurit. Päätyjen tiiliornamentiikka noudattaa Itä-Uudenmaan kirkoille tyypillisiä muotoja lukuisine koristeaiheineen. Mittakaavaltaan pienimuotoinen kirkkosali on kolmilaivainen, kahdeksankulmaiset tiilipintaiset pilarit jakavat sen kuuteen traveeseen. Keskilaivan kaksi itäisintä holvia on monimuotoista ns. suomalaista tähtiholvia, muut keskilaivan holveista ovat tähtiholveja, sivulaivoissa on ristiholvit. Holveissa olevat kalkkimaalaukset koostuvat lehtiornamentiikasta. Kirkkosalissa on lukuisasti eri vuosisadoilta olevaa sisustusta ja esineistöä. Keskiaikaisiin taideteoksiin kuuluvat triumfikrusifiksi ja Ristin tien tapahtumia kuvaava alttarikaappi. Leveämaljainen kalkkikivinen kasteallas on mahdollisesti 1300-luvun jälkipuoliskolta. Siihen liittyy viisi pyöreää kiveä, joiden avulla kastevettä on lämmitetty. Barokkityylinen saarnastuoli on saksalaisen puuseppä Lorenz Habermanin tekemä ja sen on lahjoittanut Lorentz Creutz vanhempi ja hänen vaimonsa Elsa Duwall vuonna 1652. Kirkon penkistö on 1800-luvun lopusta, pohjoislaivan kuoriaita on rekonstruoitu 1614 tehdyn aidan osista. Kirkossa olevista hautamuistomerkeistä merkittävin on todennäköisesti tallinnalaisen Arent Passerin työpajassa valmistettu Viipurin linnan käskynhaltija Arvid Tönnesson Wildemanin (k. 1617) ja hänen vaimonsa Anna Björnram henkilökuvilla varustettu kalkkivinen hautalaatta. Kirkossa on seitsemän hautajaisvaakunaa, joista 1667 kuolleen Jacob Creutzin hautajaisvaakunaan kuuluu kahdeksan äidinpuolen ja kahdeksan isänpuolen sukuvaakunaa. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on neljä hautakappelia. Niistä huomattavimmat ovat Tervikin kartanolle kuuluva (de Geer- ja Ehnrooth-suvut) C.L. Engelin piirtämä uusklassillinen hautapeeli vuodelta 1824 ja Sarvilahden kartanon (von Born-suku) empiretyylinen kappeli vuodelta 1834. Kaksi muuta hautakappelia ovat kuuluneet Jägernghorn- ja Grenman-suvuile. Aidattu sankarihauta-alue maantien eteläpuolella on toteutettu arkkitehtien Frankenhaeuser ja Rafael Blomstedt laatimien suunnitelmien mukaan. Alueelle sijoitettu, Pernajassa syntyneen piispa Mikael Agricolan patsas on kopio Emil Wikströmin Viipuriin 1908 tekemästä patsaasta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Restaurointi 1939 Carl Frankenhaeuser Pernajan kirkossa on kolme selkeästi toisistaan erottuvaa rakennusvaihetta. Sakaristo kuuluu niistä ensimmäiseen. Sakaristoon liitetyn kivisen runkohuoneen rakentaminen on ajoitettavissa dendrokronologisen vuosilustoselvityksen perusteella 1440-luvun alkuun. Holvaus kuuluu myöhempään kolmanteen vaiheeseen, jolloin myös kirkon ikkunat ja portaalit sekä länsipääty saivat nykyiset tiilimuurauksensa.Kirkon vuosina 1938-39 arkkitehti Carl Frankenhaeuserin johdolla tehty restaurointi kuuluu edelleen Suomen onnistuneimpiin.
Seurakunta mainitaan asiakirjalähteissä Porvoon kappelina vuonna 1340 ja itsenäisenä kirkkopitäjänä vuonna 1363. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Sarvilahden kartanon hautakappeli |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Empiretyylinen von Born -suvun kappeli on tehty Pehr Granstedtin 1823 laatiman piirustuksen mukaan. Hautakappelissa on myös Norlannin ja Pohjanmaan maaherra Ernst Larsson Creutzin (k. 1635) ja hänen vaimonsa Katarina von Wichdorffin kirkosta siirretty hautalaatta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Tapuli |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Kirkkotarhan itäpuolella harjulla sijaitseva lääninarkkitehti Jean Wikin piirtämä uusgoottilainen tiilinen kellotorni on rakennettu vuosina 1854-55. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2013 | |
| Tervikin kartanon hautakappeli |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Tervikin kartanolle kuuluva (de Geer- ja Ehnrooth-suvut) C.L. Engelin piirtämä uusklassillinen hautakappeli vuodelta 1824. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Pernajan kirkko 1000014822, kirkkorakenteet