| Nykynimi: Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali |
| Käyttöaika: Uspenskin katedraali nimen kanssa samanaikainen |
| |
| Historia |
Kun Helsingistä vuosisadan alussa tuli Turun sijaan pääkaupunki , sen väkiluku kasvoi ja myös ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvien määrä kasvoi. Tarvittiin Viaporin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kirkon ja ns. Lasarettikirkon sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon lisäksi neljäs kirkko. Suomen kuuluessa autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän valtakuntaan , kirkon suunnittelu määrättiin tehtäväksi venäläiselle kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei Maksimovits Gornostajeville, joka sai myös päättää tulevan kirkon paikan.
Kirkko suunniteltiin meren äärelle Katajanokan kalliolle, joka muodosti luontevan jalustan tiiliselle kirkolle. Katedraali vihittiin 25.10.1868 ja se pyhitettiin Pyhän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen muistolle.
Kirkon ulkoinen arkkitehtoninen muoto viittaa Venäjän vanhaan puuarkkitehtuuriin, joskin Uspenski-katedraalin tyylissä on piirteitä myös Moskovan lähelle Kolomenskojeen 1500-luvulla rakennetusta kivikirkosta. Uspenskin katedraali on Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko ja vaikuttava näky kolminetoista kullattuine kupoleineen. Sipulimainen kupolin muoto kuvaa Pyhän hengen liekkiä, ja kupolien luku on sama kuin Kristuksen ja apostolien määrä.
Katedraalin sisätiloissa, pohjapiirroksessa neljine pylväineen, on havaittavissa Bysantin jalanjälki. Kukin valtavista graniittipilareista on veistetty yhdestä lohkareesta. Pilarit kannattavat itämaisin kuvioin runsaasti koristeltuja holveja.Kirkossa ei ole penkkejä, vaan jumalanpalveluksiin osallistutaan seisten. Alttari on itään päin, jolloin myös rukoilijain katseet ovat itään suunnatut. Idällä on raamatussa suuri symbolinen merkitys. Alttarikorokkeelta noustaan kuvaseinän eli ikonostaasin eteen. Ikonostaasiin ja kirkkosalin kolmelle muulle seinälle on asetettu ikoneja, idän kirkolle ominaisia pyhiä kuvia. Ikonostaasin takana sijaitsee varsinainen alttari. Alttarista kirkkosaliin johtaa kolme ovea, joista keskimmäisestä, Kuninkaan ovesta tuodaan Herran Pyhä Ehtoollinen kirkkokansalle jaettavaksi. |
| Luonti: 30.4.2015 Viimeisin muutos: 30.4.2015 |
| |
| Lähteet |
| Hanna Kemppi, Uspenskin katedraalin ikonostaasi, Rakennushistoriallinen selvitys-luonnos, 25.3.2015 |
| Luonti: 30.4.2015 |
| |
| Lähteet |
Heikki Koukkunen ja Mikael Kasanko, Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-1977. Helsinki 1977.
Carina Jaatinen, Tommi Lindh ja Hannu Lunkka, Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri. Katajanokan kaupunginosan inventointi. Helsingin kaupunginmuseo 1998.
Helsingin ortodoksinen seurakunta, Ikkuna kirkkauteen, kirkon esite vuodelta1980. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.4.2015 |
| |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat
Uspenskin katedraali