 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| Helsingin tuomiokirkko | 200931 |
| Kiinteistötunnus: | 91-1-29-29; |
| Osoite: | Hallituskatu 7, 00170 Helsinki |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Helsingin symboliksi muodostunut, korkealle kohoava Helsingin tuomiokirkko on tasavartinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kupoliin päättyvä pyöreä torni, jonka ympärille on sijoitettu neljä pienempää, kupolipäätteistä sivutornia. Ristivarret päättyvät korinttilaisiin pylväikköihin. Kirkon päätykolmioiden kulmiin on sijoitettu 12 sinkistä valettua apostoliveistosta. Kirkon julkisivua jäsentelevät myös friisimäisesti kirkkoa kiertävät kipsireliefit, kaikkiaan 28 kappaletta. Osa reliefeistä on symbolisia ja osa kerronnallisia. Viimeksi mainituissa on kuvattu lähinnä Kristuksen elämän eri vaiheita. Kaksi alkuperäistä reliefiä on myöhemmissä korjauksissa korvattu kopioilla ja alkuperäiset on ripustettu kryptaan suojaan ja nähtäviksi.
C.L.Engelin suunnittelema 1839 valmistunut Helsingin symboliksi muodostunut kivinen rakennus on Turun tuomiokirkon ohella Suomen kansallispyhäkkö, joka yhä edelleen yhdistyy valtiovallan ja yliopiston juhlajumalanpalveluksiin. Etelätasanteelta Senaatintorille johtavat seremonialliset portaat ovat suurten joukkotapahtumien näyttämönä ja katsomona. Kirkkosalissa Kristuksen hautaamista kuvaava alttaritaulu on keisari Nikolain I:n lahja ja sen on maalannut pietarilainen taidemaalari Timofej Adrejevits Neff. Kullatut sinkkienkelit alttarilaitteen kummankin puolen on tehnyt saksalainen kuvanveistäjä August Wredow. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2015 |
| Historia |
| Historia |
| Kirkon suunnittelu alkoi 1810-luvun lopulla, ja Engelin lopullisen, toteutuksen pohjaksi tulleen suunnitelman vahvisti keisari Nikolai I 1830. Rakentaminen käynnistyi 1831 ja kirkko vihittiin 1852, eli 22 vuotta peruskiven muuraamisen jälkeen. Engelin seuraaja E.B. Lohrmann liitti ristivarsien sisänurkkiin pikkutornit. Korkean kiviterassin molemmille reunoille tehtiin paviljongit, joista läntiseen sijoitettiin kirkonkellot. Torin pohjoislaidalla kirkkoterassia vasten sijainnut päävartio purettiin kirkkoterassille torilta nousevien monumentaaliportaiden tieltä 1840-luvulla.
Monumentaaliset apostoliveistokset (12 kpl) asetettiin kirkon katolle 1850. Sinkkiset veistokset ovat saksalaisen kuvanveistäjän August Wredowin suunnitelmien mukaiset ja kuvanveistäjä Hermann Schievelbeinin toteuttamat . |
| Luonti: 22.9.2011 Viimeisin muutos: 6.8.2015 |
| Lähteet |
| Martti Ruuth, Helsingin tuomiokirkko satavuotias. Helsinki 1952.
Kalevi Pöykkö, Helsingin tuomiokirkko. Vammala 1971. Meri Eskola &Tapani Eskola, Helsingin tuomiokirkko. Helsinki 1999. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Paviljonki (itäinen) |
|
||||||||||||
| Paviljonki (läntinen) |
|
||||||||||||
| Tuomiokirkko |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskeiskirkko. Helsingin tuomiokirkko on Helsingin symboli ja Turun tuomiokirkon ohella Suomen kansallispyhäkkö, joka yhä edelleen yhdistyy valtiovallan ja yliopiston juhlajumalanpalveluksiin. Etelätasanteelta Senaatintorille johtavat seremonialliset portaat ovat suurten joukkotapahtumien näyttämönä ja katsomona.
Valkoiseksi kalkitun ristikirkon keskellä on attikalta nouseva kupoliin päättyvä keskitorni. Ristivarsien päissä on korinttilaiset avopylväiköt. Viileän klassisessa kirkkosalissa kohoaa ristikeskuksen yllä kupoli. Ristivarsien päät on pyöristetty ja niissä on kaarevat holvit. Kristuksen hautaamista kuvaava alttaritaulu on keisari Nikolain I:n lahja ja sen on maalannut pietarilainen taidemaalari Timofej Adrejevits Neff. Piedestaalille sijoitetut kullatut sinkkienkelit alttarilaitteen kummankin puolen on tehnyt saksalainen kuvanveistaja August Wredow. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Empirekirkko. C.L. Engel laatui ensimmäiset suunnitelmat kirkosta jo 1818-1820. Keisari Aleksanteri I vahvisti lopulliset piirustukset 1822. Kirkon rakennustyö aloitettiin 1830. Engelin kuoleman jälkeen hänen seuraajansa E.B. Lohrmann liitti ristivarsien sisänurkkiin pikkutornit. Ristivarsien päätykolmioiden kulmiin sijoitettiin Wredowin ja kuvanveistajä Hermann Schiebelbeinin tekemät sinkistä valetut 12 apostoliveistosta. Päävartion paikalle rakennettiin monumentaaliportaat ja korkean kiviterassin molemmille reunoille paviljongit, joista läntiseen sijoitettiin kirkonkellot. Kirkko vihittiin käyttöön 1852.
Nikolain kirkon nimi muuttui Suurkirkoksi 1917. Helsingin hiippakunnan perustamisen jälkeen 1959 siitä tuli tuomiokirkko. Kirkon korjauksista mainittakoon arkkitehti Heikki Sirénin restaurointi 1961-1963. Kirkon alusrakenteen holvisto rakennettiin ns. kryptaksi 1972-73 arkkitehti Tarja Salmio-Toiviaisen suunnitelman mukaan. Kirkon nykyasu on peräisin arkkitehti Vilhelm Helanderin suunnittelemasta restauroinnista 1996-1998. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Tuomiokirkko, kellotapuli ja pieni kappeli. 2013 ja 2014 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Helsingin tuomiokirkko kipsiornamenttien restaurointi Restaurointi 1996