 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| Töölön kirkko | 200932 |
| Kiinteistötunnus: | 91-14-480-4; |
| Osoite: | Topeliuksenkatu 4, 00260 Helsinki |
| Nykykäyttö: | kirkko |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
| Ajoitus: | Suunnittelu 1927-1928 Arvioitu ajankohta |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1929-1930 |
| Ajoitus: | Korjaus 2013-2015 Arvioitu ajankohta |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Vuonna 1930 valmistunut, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema kivikirkko sijaitsee jyrkällä kalliotontilla Topeliuspuiston keskiakselilla, ikään kuin puiston päätteenä. Se on on arkkitehti Alvar Aallon Muuramen kirkon ohella puhdaslinjainen esimerkki pohjoismaisesta 1920- luvun klassismista, joka sai vaikutteitaan arkkitehtien Italian matkoillaan ihailemasta maaseudun vähäeleisestä, mutta mittasuhteiltaan harmonisesta arkkitehtuurista.
Topeliuspuiston eteläpään kalliolla kohoavan vaaleaksi rapatun kirkon ulkoinen koristelu keskittyy puistonpuoleiseen muuta kirkkoa leveämpään ja korkeammalla kohoavaan pohjoispäätyyn. Sen keskiosan leveää, seinäpinnasta ulkonevaa pääsisäänkäyntiä korostaa kuvanveistäjä Gunnar Finnen betonireliefi "Taivaalliset pidot". Sen yläpuolelta alkavan kaarikomeroin varustetun seinänosan päätteenä on palladiolaisesti avoin kellohuone. Pohjoispäädyn sivulla on symmetrisesti sijoitetut matalat siipirakennukset, joissa on seurakunnan toimitiloja. Sisätilassa kirkon pohjakerroksesta nousee portaat toiseen kerrokseen, jonka eteishallin molemmin puolin sijaitsevat symmetrisesti kappelit vihki- ja kastetilaisuuksia varten. Tämä symmetria on heikentynyt kirkon toimivuutta parannettaessa sijoittamalla uusi hissi vihkikappeli-tilaan. Kirkkosalissa on tasakatto, jonka kattopalkkien välit on koristeltu geometrisin kuvioin. Pyöreän kupolin kattamassa ja pylväiden reunustamassa runkohuoneesta ulkonevassa puolipyöreässä kuoriapsidissa on alttarilla Oberammergausta tuotettu suurikokoinen krusifiksi. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut taidemaalari Henry Ericsonin seinämaalaus jäi taiteilijan kuoleman vuoksi toteuttamatta. Alttarikaide, saarnatuoli ja kuorin lattia ovat tammea. Kirkkosalin säästeliään kuvakoristeluun kuuluvat kuvanveistäjä Carl Wilhelmsin tekemät neljää apostolia esittävät pyöreät korkokuvat ja kuvanveistäjä Elias Ilkan tekemät saarnatuolin korin evankelistoja esittävät reliefit. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.7.2015 |
| Historia |
| Historia |
| Töölön seurakuntatalosta ja kirkosta vuonna 1927 pidetyn arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehti Hilding Ekelundin ehdotuksesta toteutettiin seurakuntatalo vuosina 1929-30. Jo vuoden 1903 asemakaavassa julkiselle rakennukselle varatulle Topeliuspuiston päätteenä olevalle tontille rakennettu, alkuaan Töölön rukoushuoneeksi nimitetty rakennus oli osa laajempaa suunnitelmaa, johon oli tarkoitus myöhemmin liittää kirkko. Hanke ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Rukoushuoneesta tuli Töölön kirkko, kun Töölö pohjoisine takamaineen erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1941.
Kirkko valmistui vuonna 1930 arkkitehti Hilding Ekelundin johdolla. Suunnitelmissa puiston puolella ollutta suurta kirkkosalia ei toteutettu vaan seurakuntasali muutettiin kirkkosaliksi. Topeliuspuiston eteläpään kalliolla kohoavan rapatun ja maalatun kirkon ulkoinen koristelu keskittyy puistonpuoleiseen muuta kirkkoa leveämpään ja korkeammalla kohoavaan pohjoispäätyyn. Töölön kirkko on arkkitehti Alvar Aallon Muuramen kirkon ohella puhdaslinjainen esimerkki pohjoismaisesta 1920- luvun klassismista, joka sai vaikutteitaan arkkitehtien Italian matkoillaan ihailemasta maaseudun vähäeleisestä, mutta mittasuhteiltaan harmonisesta arkkitehtuurista. Sen keskiosan leveää, seinäpinnasta ulkonevaa pääsisäänkäyntiä korostaa kuvanveistäjä Gunnar Finnen betonireliefi "Taivaalliset pidot" , jonka yläpuolelta alkavan kaarikomeroin varustetun seinänosan päätteenä on palladiolaisesti avoin kellohuone. Pohjoispäädyn sivulla on symmetrisesti sijoitetut matalat siipirakennukset, joissa on seurakunnan toimitiloja. Sisätilassa kirkon pohjakerroksesta nousee portaat toiseen kerrokseen, jonka eteishallin molemmin puolin sijoittuivat symmetrisesti kappelit vihki- ja kastetilaisuuksia varten. Kirkkosalissa on tasakatto, jonka kattopalkkien välit on koristeltu geometrisin kuvioin. Pyöreän kupolin kattamassa ja pylväiden reunustamassa runkohuoneesta ulkonevassa puolipyöreässä kuoriapsidissa on alttarilla Oberammergausta tuotettu suurikokoinen krusifiksi. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut taidemaalari Henry Ericsonin seinämaalaus jäi taiteilijan kuoleman vuoksi toteuttamatta. Alttarikaide, saarnatuoli ja kuorin lattia ovat tammea. Kirkkosalin säästeliään kuvakoristeluun kuuluvat kuvanveistäjä Carl Wilhelmsin tekemät neljää apostolia esittävät pyöreät korkokuvat ja kuvanveistäjä Elias Ilkan tekemät saarnatuolin korin evankelistoja esittävät reliefit.antavat seinät on muurattua punatiiltä. Ulko-ja sisäseinäpinnat on rapattu ja maalattu. Kirkossa on tehty korjaus-, maalaus- ja sisustustöitä 1933-1996. Osa interiööristä oli 2001 tehdyn rakennushistoriaselvityksen ja inventoinnin mukana olevien säilyneisyyskaavioiden (Arkkitehtitoimisto HNP) mukaan säilynyt pitälti Ekelundin suunnittelemassa hahmossa: 1. kerroksen tilat olivat pitkälti säilyneet lukuunottamatta kirkkosalin alla olevaa tilakokonaisuutta. 2. kerros oli hyvin säilyttänyt alkuperäisen hahmonsa. Tehdyt maalaustyöt ovat olleet usein restauroivia ja tulkinta perustunut väritystutkimuksiin. Vuonna 2008 rakennettiin hissi itäisen seurakuntasalin eteishallin ja vihkikappelin kohdalle . Samassa yhteydessä eteishallin eteläsivun ikkuna muutettiin oveksi, josta pääsee uutta luiskaa pitkin esteettä pihalle. (Simo ja Käpy Paavilainen). Vuodesta 2014 lähtien on kirkossa meneillään peruskorjaus (Simo ja Käpy Paavilainen), jonka yhteydessä puretaan väliseiniä ja parannetaan kulkuyhteyksiä lähinnä pohjakerroksessa seurakuntasalien välillä. |
| Luonti: 26.11.2009 Viimeisin muutos: 29.7.2015 |
| Lähteet |
| Arkitekten 5/1927.
Arkitekten 7/1930. Aho, Arvo. Seurakunnat rakentavat. Kehityksen kärjessä. usein vähän jäljessä. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906-1980. Helsinki 1980. Keinänen, Timo. Töölön kirkko. Hilding Ekelund (1893-1984). Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1997. Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2009 |
| Lähteet |
| Töölön kirkko. Rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi 28.4.2001. Marianna Heikinheimo ja Sirkkaliisa Jetsonen, Arkkitehtitoimisto HNP. |
| Luonti: 29.7.2015 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.6.2004 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko. Topeliuspuiston päätteenä oleva Töölön kirkko on arkkitehti Alvar Aallon Muuramen kirkon ohella puhdaslinjainen esimerkki pohjoismaisesta 1920- luvun klassismista, joka sai vaikutteitaan arkkitehtien Italian matkoillaan ihailemasta maaseudun vähäeleisestä, mutta mittasuhteiltaan harmonisesta arkkitehtuurista.
Topeliuspuiston eteläpään kalliolla kohoavan vaaleaksi rapatun kirkon ulkoinen koristelu keskittyy puistonpuoleiseen muuta kirkkoa leveämpään ja korkeammalla kohoavaan pohjoispäätyyn. Sen keskiosan leveää, seinäpinnasta ulkonevaa pääsisäänkäyntiä korostaa kuvanveistäjä Gunnar Finnen betonireliefi "Taivaalliset pidot". Sen yläpuolelta alkavan kaarikomeroin varustetun seinänosan päätteenä on palladiolaisesti avoin kellohuone. Pohjoispäädyn sivulla on symmetrisesti sijoitetut matalat siipirakennukset, joissa on seurakunnan toimitiloja. Kirkon pohjakerroksesta nousee portaat toiseen kerrokseen, jonka eteishallin molemmin puolin on pienet, takorauta-aidoin erotetut, kappelit vihki- ja kastetilaisuuksia varten. Kirkkosalissa on tasakatto, jonka kattopalkkien välit on koristeltu geometrisin kuvioin. Pyöreän kupolin kattamassa ja pylväiden reunustamassa runkohuoneesta ulkonevassa puolipyöreässä kuoriapsidissa on alttarilla Oberammergausta tuotettu suurikokoinen krusifiksi. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut taidemaalari Henry Ericsonin seinämaalaus jäi taiteilijan kuoleman vuoksi toteuttamatta. Alttarikaide, saarnatuoli ja kuorin lattia ovat tammea. Kirkkosalin säästeliään kuvakoristeluun kuuluvat kuvanveistäjä Carl Wilhelmsin tekemät neljää apostolia esittävät pyöreät korkokuvat ja kuvanveistäjä Elias Ilkan tekemät saarnatuolin korin evankelistoja esittävät reliefit. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Töölön seurakuntatalosta vuonna 1927 pidetyn arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehti Hilding Ekelundin ehdotus toteutettiin vuosina 1929-30. Jo vuoden 1903 asemakaavassa julkiselle rakennukselle varatulle Topeliuspuiston päätteenä olevalle tontille rakennettu, alkuaan Töölön rukoushuoneeksi nimitetty rakennus oli osa laajempaa suunnitelmaa, johon oli tarkoitus myöhemmin liittää kirkko. Hanke ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Rukoushuoneesta tuli Töölön kirkko, kun Töölö pohjoisine takamaineen erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1941. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Päätöspvm: | 8.6.2004 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Vihkikappelin "Viinipuu" maalauksen konservointikertomus |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |