 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| Helsingin vanha kirkko | 200933 |
| Kiinteistötunnus: | 91-4-65-0; |
| Osoite: | Lönnrotinkatu 6, 00120 Helsinki |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Puukirkko, pitkäkirkko. Empiretyylinen puinen Vanha kirkko lehtevän puistoksi muuttuneen kirkkotarhan kupeessa on harvinaislaatuinen historiallinen muistomerkki Helsingin ydinkeskustassa.
Pohjaltaan suorakaiteen muotoisesta runkohuoneesta ulkonee päädyissä eteishuone ja sakaristo. Pitkillä sivuilla on leveät eteishuoneet kahden puolen lehterille nousevine portaineen. Vaakalaudoitettuja ulkoseiniä jäsentävät toskanalaiset pilasterit. Palkiston ja hammastuksella korostetun kattolistan yläpuolelle sijoittuvat runkohuoneen attikaseinämän ohella sakariston ja eteishuoneiden päätykolmiot. Pitkäkirkko saa näin ollen ulkoarkkitehtuurissa keskeisrakennuksen piirteitä, joita entisestään korostaa katolla kohoava suhteellisen kookas nelisivuinen avotorni. Tiilipilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan. Keskilaivan katteena on puinen tynnyriholvi, sivulaivoissa on tasakatot. Lehterit reunustavat keskilaivaa kaikilla sivuilla. Saarnastuoli vuodelta 1726 on peräisin Senaatintorilla sijainneesta Ulrika Eleonoran kirkosta. Alttaritaulun aiheena on lapsia siunaava Jeesus ja se on hovimaalari R.W. Ekmanin tekemä. Kirkko ympäröi laaja puistoksi muuttunut kirkkotarha, jossa on säilynyt yli neljäkymmentä vanhojen helsinkiläissukujen hautamuistomerkkiä. Bulevardilta kirkolle johtaa Engelin piirtämä kolmiaukkoinen porttirakennus vuodelta 1828, muilta osin kirkkotarha on aitaamaton. Engelin suunnittelema on myös Johan Sederholmin uusklassillinen hautakappeli. Sen vieressä on J.A Ehrenströmin piirtämä kenraalimajuri Heribert Conrad Reuterskiöldin (k. 1821) hautamuistomerkki. Kaksiosaisella jalustalla lepäävä kiilloitettu graniittikuutio on uusklassismin muotokielen merkittävimpiä hautamuistomerkkejä Suomessa. Vanhan kirkon puistossa on myös kolme 1920-luvun alussa tehtyä julkista muistomerkkiä: Eestin vapaussodan vapaaehtoisten haudalla olevasta muistomerkistä ovat vastanneet arkkitehti J.S. Sirén ja kuvanveistäjä Into Saxelin, Valkokaartilaisten muistomerkistä arkkitehti Erik Bryggman ja kuvanveistäjä Elias Ilkka sekä Helsingin valtauksessa kaatuneiden saksalaisten muistomerkista J.S. Sirén yhdessä kuvanveistäjä Gunnar Finnen kanssa. Vanhan kirkon puisto oli toiminut tilapäisenä hautausmaana ruttoepidemian aikana 1710. Alueelle oli perustettu 1790 Kampin hautausmaa. Se oli käytössä vuoteen 1829, jolloin uusi hautausmaa Lapinlahdessa vihittiin. Vuodesta 1900 Helsingin kaupunginpuutarhuri on vastannut yleiseksi kävely- ja leikkipuistoksi muuttuneen kirkkotarhan hoidosta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Lähteet |
| Herman Hultin, Gamla kyrkan vid hundra år 1826-1926. Helsingfors 1926.
Sylvi Möller, Vanhankirkon puisto. Helsinki 1956. Sirkka Impola, Ulrikan kirkkomaalta Vanhaan kirkkopuistoon. Helsinki 1987. Jarkko Sinisalo, Helsingin vanha kirkko 1824. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelyluettelo 1990. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Puukirkko, pitkäkirkko. Empiretyylinen puinen Vanha kirkko lehtevän puistoksi muuttuneen kirkkotarhan kupeessa on harvinaislaatuinen historiallinen muistomerkki Helsingin ydinkeskustassa.
Pohjaltaan suorakaiteen muotoisesta runkohuoneesta ulkonee päädyissä eteishuone ja sakaristo. Pitkillä sivuilla on leveät eteishuoneet kahden puolen lehterille nousevine portaineen. Vaakalaudoitettuja ulkoseiniä jäsentävät toskanalaiset pilasterit. Palkiston ja hammastuksella korostetun kattolistan yläpuolelle sijoittuvat runkohuoneen attikaseinämän ohella sakariston ja eteishuoneiden päätykolmiot. Pitkäkirkko saa näin ollen ulkoarkkitehtuurissa keskeisrakennuksen piirteitä, joita entisestään korostaa katolla kohoava suhteellisen kookas nelisivuinen avotorni. Tiilipilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan. Keskilaivan katteena on puinen tynnyriholvi, sivulaivoissa on tasakatot. Lehterit reunustavat keskilaivaa kaikilla sivuilla. Saarnastuoli vuodelta 1726 on peräisin Senaatintorilla sijainneesta Ulrika Eleonoran kirkosta. Alttaritaulun aiheena on lapsia siunaava Jeesus ja se on hovimaalari R.W. Ekmanin tekemä. Kirkko ympäröi laaja puistoksi muuttunut kirkkotarha, jossa on säilynyt yli neljäkymmentä vanhojen helsinkiläissukujen hautamuistomerkkiä. Bulevardilta kirkolle johtaa Engelin piirtämä kolmiaukkoinen porttirakennus vuodelta 1828, muilta osin kirkkotarha on aitaamaton. Engelin suunnittelema on myös Johan Sederholmin uusklassillinen hautakappeli. Sen vieressä on J.A Ehrenströmin piirtämä kenraalimajuri Heribert Conrad Reuterskiöldin (k. 1821) hautamuistomerkki. Kaksiosaisella jalustalla lepäävä kiilloitettu graniittikuutio on uusklassismin muotokielen merkittävimpiä hautamuistomerkkejä Suomessa. Vanhan kirkon puistossa on myös kolme 1920-luvun alussa tehtyä julkista muistomerkkiä: Eestin vapaussodan vapaaehtoisten haudalla olevasta muistomerkistä ovat vastanneet arkkitehti J.S. Sirén ja kuvanveistäjä Into Saxelin, Valkokaartilaisten muistomerkistä arkkitehti Erik Bryggman ja kuvanveistäjä Elias Ilkka sekä Helsingin valtauksessa kaatuneiden saksalaisten muistomerkista J.S. Sirén yhdessä kuvanveistäjä Gunnar Finnen kanssa. Vanhan kirkon puisto oli toiminut tilapäisenä hautausmaana ruttoepidemian aikana 1710. Alueelle oli perustettu 1790 Kampin hautausmaa. Se oli käytössä vuoteen 1829, jolloin uusi hautausmaa Lapinlahdessa vihittiin. Vuodesta 1900 Helsingin kaupunginpuutarhuri on vastannut yleiseksi kävely- ja leikkipuistoksi muuttuneen kirkkotarhan hoidosta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Kirkko tarvittiin korvaamaan keskustan uuudelleenrakennuksen yhteydessä purettua Ulrika Eleonoran kirkkoa. C.L. Engelin piirustukset jo Uudenmaan esikaupungin vuonna 1814 asemaakaavassa varatulle paikalle tehtävää kirkkoa varten valmistuivat vuonna 1824 ja keisari vahvisti ne vielä samana vuonna. Kirkko rakennettiin vuosina 1824-26. Engelin laatimaa kellotornisuunnitelmaa ei koskaan toteutettu, kellojen ääni tulee nykyisin nauhalta. Kirkon viimeksi toteutettu korjaus tehtiin vuosina 1988-90 (arkkitehti Heikki Havas). |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Sederholmin hautamonumentti |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Johan Sederholmin hautamonumentti on jykevä, kreikkalaista temppeliä muistuttava kivirakenteinen kappelirakennus. Doorilaisin pylväin varustettu pääty muistuttaa joitakin C.L. Engelin suunnittelemia hautakappeleita - esimerkiksi de Geerin suvun kappelia Pernajan kirkkomaalla. |
| Luonti: 2.1.2017 Viimeisin muutos: 2.1.2017 |
| Historia |
| Johan Sederholm oli kuolemansa jälkeen v. 1805 haudattu Senaatintorin paikalla olleen Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaalle. Kun tämä hautausmaa purettiin, Sederholmin suku pystytti hautakappelin nykyisin Vanhana kirkkona tunnetun kirkon hautausmaalle. Kappelin alle muurattiin Johan Sederholmin hautakammio. Perimätiedon mukaan kappelia käytettiin siunaustilaisuuksien yhteydessä 1800-luvulla. Suku luovutti kappelin 1890 Helsingin seurakunnille ehdolla, että Johan Sederholmin hauta säilytettiin ja muurattiin umpeen. Se, että hautakappeli jää seurakuntien hallintaan ja kunnossa pidettäväksi, todettiin vielä kaupungin kanssa 1958 tehdyssä sopimuksessa.
Vanhan kirkon hautausmaa on muuttunut kaupungin puistoalueeksi, eikä siis enää ole kirkon hallintolain alainen alue. Sederholmin kappeli on luonteeltaan nykyisin historialliseen puistoon kuuluva itsenäinen hautamonumentti, ei kirkkolain tarkoittama kirkollinen rakennus. |
| Luonti: 2.1.2017 Viimeisin muutos: 2.1.2017 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Helsingin Vanha kirkko