Kivikirkko, päätytornillinen ristikirkko. Mäen laella sijaitseva vaaleaksi rapattu Vihdin tiilikirkko on kirkonkylän maisemallinen kiintopiste. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.
Kirkko on pohjamuodoltaan päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Siihen kuuluvat myös länsilehterin kaiteessa olevat luterilaisia kirkonmiehiä esittävät maalaukset sekä etelänpuoleisessa ristivarressa olevan sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset, jotka ovat Bruno Tuukkasen tekemät. Kristuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu on vuodelta 1846 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm.
Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Fanny Hiidenheimon ja Oravalan Hiidenheimon-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö. Sen katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Luonti: 1.1.1900
Lähteet
Reino Ollila, Vihdin kirkon palot vuosina 1818 ja 1846. Luoteis-Uusimaa 23.8.1946
Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Kirjapaja Oy. Jyväskylä 1999.
Kivikirkko, päätytornillinen ristikirkko. Mäen laella sijaitseva vaaleaksi rapattu Vihdin tiilikirkko on kirkonkylän maisemallinen kiintopiste. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.
Kirkko on pohjamuodoltaan päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Siihen kuuluvat myös länsilehterin kaiteessa olevat luterilaisia kirkonmiehiä esittävät maalaukset sekä etelänpuoleisessa ristivarressa olevan sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset, jotka ovat Bruno Tuukkasen tekemät. Kristuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu on vuodelta 1846 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm.
Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Fanny Hiidenheimon ja Oravalan Hiidenheimon-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö. Sen katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Vihdin vanha Pyhälle Birgitalle omistettu huonokuntoiseksi todettu keskiaikainen kivikirkko korvattiin 1772 valmistuneella Anders Piimäsen johdolla rakennetulla suurella tiilikirkolla. Kirkko paloi 1800-luvulla kahteen otteeseen salaman sytyttämänä. Vuoden 1818 salamaniskua seurannut Intendenttikonttorin suunnittelema korjaus, jossa myös seiniä korotettiin, toteutettiin Aksel Magnus Tolpon johdolla. Vuonna 1846 sattuneen palon jälkeisessä, Theodor Johan Tolpon johdolla tehdyssä korjauksessa kirkko sai gotisoivia piirteitä.
Kirkon nykyasu on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemasta, 1928-1929 toteutetusta uudistuksesta. Tällöin mm. tornin yläosa palautettiin Intendenttikonttorin piirustuksen mukaiseen asuun. Kirkkosalissa kiinteän sisustuksen uusimisen ohella ristivarret erotettiin runkohuoneesta, pohjoisesta tehtiin rippikoulusali ja eteläiseen sakaristo. Viimeisin korjaus on vuodelta 1982 (arkkitehti Carl-Johan Slotte).
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö