Kivikirkko, keskiaikainen. Kaarlelan kirkonkylä on yksi maamme merkittävimpiä kirkollisia kulttuuriympäristöjä. Sen ytimen muodostaa kivikirkko, joka on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta ja 1730-luvulta oleva pappila. Kirkon lounaispuolella oleva Tarharannan niitty on Nuijasodan aikaisia taistelupaikkoja. Eteläpuolella sijaitseva arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja viimeistelty seurakuntakeskus vuodelta 1958 kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Erik Kråkströmin parhaimpaan tuotantoon.
Valkoiseksi kalkitun pohjakaavaltaan ristin muotoisen kivikirkon länsipäässä on korkea kellotorni. Kirkkosalissa on valkeiksi kalkitut seinät ja kaareva lautaholvi. Saarnastuoli vuodelta 1622 on vanhimpia maassamme. Barokkityylisen alttarilaitteen Jeesus Getsemanessa-aiheinen keskuskuva on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama vuonna 1902, sivumaalaukset on tehnyt Johan Backman vuonna 1749. Ovellinen penkistö on 1700-luvun lopusta ja uudistettu 1930-luvulla. Kirkon sakaristo kirjakaappeineen, tauluineen ja huonekaluineen on tunnelmaltaan poikkeuksellisen kultivoitunut.
Kirkkotarhaa kiertävässä kiviaidassa on länsioven edustalla kookkaat valkoiseksi kalkitut portinpylväät, joista toiseen on kiinnitetty vaivaisukko.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Sigrid Nikula, Kyrkor och kapell. Karleby sockens historia I. Åbo 1967.
Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar på svenska Österbotten ja Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia V
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
Kivikirkko, keskiaikainen. Kaarlelan kirkonkylä on yksi maamme merkittävimpiä kirkollisia kulttuuriympäristöjä. Sen ytimen muodostaa kivikirkko, joka on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta ja 1730-luvulta oleva pappila. Kirkon lounaispuolella oleva Tarharannan niitty on Nuijasodan aikaisia taistelupaikkoja. Eteläpuolella sijaitseva arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja viimeistelty seurakuntakeskus vuodelta 1958 kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Erik Kråkströmin parhaimpaan tuotantoon.
Valkoiseksi kalkitun pohjakaavaltaan ristin muotoisen kivikirkon länsipäässä on korkea kellotorni. Kirkkosalissa on valkeiksi kalkitut seinät ja kaareva lautaholvi. Saarnastuoli vuodelta 1622 on vanhimpia maassamme. Barokkityylisen alttarilaitteen Jeesus Getsemanessa-aiheinen keskuskuva on Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama vuonna 1902, sivumaalaukset on tehnyt Johan Backman vuonna 1749. Ovellinen penkistö on 1700-luvun lopusta ja uudistettu 1930-luvulla. Kirkon sakaristo kirjakaappeineen, tauluineen ja huonekaluineen on tunnelmaltaan poikkeuksellisen kultivoitunut.
Kirkkotarhaa kiertävässä kiviaidassa on länsioven edustalla kookkaat valkoiseksi kalkitut portinpylväät, joista toiseen on kiinnitetty vaivaisukko.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keskiaikainen, laajennettu ristikirkoksi 1786-1789. Keskiajan lopulla rakennettu kivikirkko laajennettiin ristikirkoksi ja sen itäpäähän rakennettiin uusi sakaristo-osa 1780-luvun lopulla kirkkoherra Anders Chydeniuksen aikana. Korkea länsitorni kirkkoon valmistui vuonna 1804. Ulkoseinät ja torni rapattiin sekä maalattiin keltaiseksi. Kirkon nykyasu on peräisin vuosina 1952-54 tehdystä arkkitehti Erik Kråkströmin suunnittelemasta restauroinnista.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.