 |
| Etelä-Pohjanmaa | |
| Isokyrö | |
| Isonkyrön vanha kirkko | 200940 |
| Kiinteistötunnus: | 152-403-881-1; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Ikola |
| Osoite: | Museotie 3, 61500 Isokyrö |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1513-1533 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Kyröjokivarteen rakennettu Isokyrön vanha kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaisesta kivikirkosta. Kirkon merkittävyytenä on sen 1560-luvulla tehdyt Raamatun kuvituksen tapaan toimivat seinämaalaukset.
Harmaakivikirkko on muiden aikalaistensa tavoin suorakaiteen muotoinen, itä-länsisuuntainen ja satulakattoinen. Eteläsivulla on asehuone ja pohjoispuolella tiilinen sakaristo, joka on rakennuksen vanhin osa. Kirkon runkohuone on 33 m pitkä ja 11,3 m leveä. Seinämuurit ovat 1,6-2 m paksut ja korkeus tasakertaan on 6,2 m. Jyrkän paanukaton harja on 23 m korkeudessa. Kirkkosalissa nykyinen kaareva lautaholvi on vuodelta 1710. Seiniä kolmessa vyöhykkeessä kiertävät raamatullisten kohtausten kuvaukset luovat tilaan kuvakudosten peittämän renessanssiajan juhlasalin tunnelmaa. Kirkkosalin 1770-luvun alussa uusitusta rokokootyylisestä sisustuksesta on säilynyt ilmajokelaisen puuseppä Abraham Runströmin tekemä saarnastuoli ja alttarilaite, jotka ovat vaasalaisen Johan Almin maalaamat. Kirkossa on joukko keskiaikaisia puuveistoksia. Tunnetuin 1400-luvun veistoksista esittää P. Henrikiä, kaksi muuta Neitsyt Mariaa ja Ristiinnaulittua. Kaksi rekonstruoitua alttarikaappia on 1500-luvun vaihteesta, kuten myös P. Yrjö ja lohikäärme. Kirkkomiljööseen kuuluvat myös kirkon edustan makasiinit, lounaispuolella oleva ulkomuseo ja itäpuolella oleva pappila entisine peltoineen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.12.2010 |
| Historia |
| Ei määritelty: Pyhän Laurin kirkko |
| Käyttöaika: 1513 - |
| Ei määritelty: Pyhän Laurentiuksen kirkko |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Pyhän Laurin eli Laurentiuksen kirkko oli Pohjankyrön suurpitäjän kirkko, sen alue ulottui nykyisestä Alahärmästä Kauhajoelle ja Pirttikylästä Soiniin. Seurakunnan historia juontaa 1300-luvulta.
Kivikirkon vanhin säilynyt osa on tiilestä muurattu sakaristo joka rakennettiin vanhan puukirkon viereen 1510-luvulla. Runkohuone rakennettiin puukirkon tilalle 1520-luvulla. Asehuone on rakennettu 1530-luvun alussa. Uskonpuhdistuksen (alkaen 1520-luvulta) aiheuttamien talousongelmien vuoksi esim. kirkkoon suunnitellut tiiliholvit jäi muuraamatta. Rovasti Jaakko Geet ”Kyrön kirkkoruhtinas” teetti omalla kustannuksellaan 1560-luvulla kirkon 114 seinämaalusta jotka kiertävät kirkkosalin seiniä kolmessa nauhassa; ylimmässä kuvataan Vanhan testamentin 1. ja 2. Mooseksen kirjan tapahtumia, keskimmäisessä tapahtumia Jeesuksen elämästä ja alimmassa vertauksia sunnuntaipäivien saarnoista. Kirkkoherra Isak Brenner antoi vuonna 1666 peittää maalaukset kalkkilaastilla ja ne jäivät unohduksiin. Valtionarkeologi Aspelinin johdolla suoritetuissa tutkimuksissa maalaukset löydettiin ja paljastettiin 1885. Eteläseinän ja itäpäädyn ikkunat suurennettiin 1707, samalla puhkaistiin uusi ikkuna pohjoiselle seinälle. Vuonna 1753 kirkkoon rakennettiin lehteri. Kirkon kiinteä sisustus uusittiin rokokooajan hengessä 1770-71. Tältä ajalta ovat mm. saarnastuoli, kuoriosa sekä 1753 rakennetun lehterin etuseinä. Lehteri purettiin seinämaalausten löydyttyä 1885, ja sen rintamus apostolien kuvineen siirrettiin eteläseinälle. Isonkyrön uusi kirkko valmistui 1877, ja vanha kirkko jäi autioksi kunnes se alkoi kiinnostaa muinaistieteilijöitä. Vanhaan kirkkoon on kuulunut useita puisia kellotapuleita. Viimeinen tapuli rakennettiin 1773 ja purettiin uuden kirkon valmistuttua. Kirkon perusmuureja vahvistettiin osittain 1923-24; vuosina 1926-27 kirkkoa kunnostettiin Muinaistieteellisen toimikunnan varoin. Seinämaalaukset entisöi taiteilija Oskari Niemi. |
| Luonti: 19.10.2010 Viimeisin muutos: 29.10.2010 |
| Lähteet |
| Riitta Pylkkänen, Isonkyrön vanha kirkko. Isonkyrön seurakunta 1954.
Lakeuden kirkot. Helsinki 1997. Mereth Lindgren, Att lära och pryda. Om efterreformatoriska kyrkmålningar i Sverige cirka 1530-1630. Stockholm 1983. Tove Riska, Isonkyrön kirkon maalaukset. Ars Suomen taide 1, 1987. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.10.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Kyröjokivarteen rakennettu Isokyrön vanha kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaisesta kivikirkosta. Kirkon merkittävyytenä on sen 1560-luvulla tehdyt Raamatun kuvituksen tapaan toimivat seinämaalaukset.
Kirkkosalissa on nykyinen kaareva lautaholvi on vuodelta 1710. Seiniä kolmessa vyöhykkeessä kiertävät raamatullisten kohtausten kuvaukset luovat tilaan kuvakudosten peittämän renessanssiajan juhlasalin tunnelmaa. Kirkkosalin 1770-luvun alussa uusitusta rokokootyylisestä sisustuksesta on säilynyt ilmajokelaisen puuseppä Abraham Runströmin tekemä saarnastuoli ja alttarilaite, jotka ovat vaasalaisen Johan Almin maalaamat. Kirkossa on joukko keskiaikaisia puuveistoksia. Tunnetuin 1400-luvun veistoksista esittää P. Henrikiä, kaksi muuta Neitsyt Mariaa ja Ristiinnaulittua. Kaksi rekonstruoitua alttarikaappia on 1500-luvun vaihteesta, kuten myös P. Yrjö ja lohikäärme. Kirkkomiljööseen kuuluvat myös kirkon edustan makasiinit, lounaispuolella oleva ulkomuseo ja itäpuolella oleva pappila entisine peltoineen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Isokyrön yksilaivaisen kivikirkon tiilestä rakennettu sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilipäädyt purettiin 1820. Profiloitu länsiportaali ja sen yläpuolella oleva pyöröikkuna ovat alkuperäiset, muut ikkunat on laajennettu 1700-luvun alussa. Asehuone on myöhemmin korotettu.
Kirkko jäi pois käytöstä seurakunnan uuden kirkon valmistuttua Kyröjoen toiselle rannalle 1878. Vuonna 1666 kalkitut maalaukset paljastettiin 1885, jolloin myös kiinteästä sisutuksestä purettiin lehteri ja penkit. Maalaukset restauroitiin ensimmäisen kerran vuosina 1926-1927, tällöin kirkkoon tehtiin nykyiset penkit. Kirkkotarhassa ollut Matti Hongan johdolla rakennettu tapuli vuodelta 1773 purettiin 1881. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Vanha kirkko 152500006, kirkkorakenteet
