Olympialaisia silmällä pitäen ryhdyttiin Hämeenlinnassa kaupungin toimesta vuonna 1948 suunnittelemaan Ahveniston alueelle urheilukeskusta, joka toimisi näyttämönä viisiotteluun kuuluville lajeille, joita olivat ratsastus, miekkailu, ammunta, maastojuoksu ja uinti. Vuonna 1949 kaupungin urheilulautakunta asetti erillisen toimikunnan Ahveniston urheilukeskuksen suunnittelua varten. Tähän toimikuntaan kuuluivat urheilulautakunnan puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginarkkitehti. Urheilukeskuksen rakennukset toteutettiin arkkitehti Ilmari Niemeläisen suunnitelmien perusteella: hän laati maauimalan piirustukset ja urheilukeskuksen yleissuunnitelman.
Ahveniston urheilukeskuksen ensimmäinen vaihe, maauimala, valmistui loppukesällä 1950. Muut urheilukeskuksen rakennukset, eli pukusuojarakennus ja ns. johdon torni, valmistuivat 1952.
Olympialaisia käytiin Ahvenistolla kuuden päivän ajan: 20.7. – 25.7. Avajaiset olivat 20. päivä ja sen jälkeen viisiottelussa kilpailtiin yksi laji per päivä. Uinti oli toiseksi viimeinen laji, ja siihen kuului 300 metrin vapaauinti. Vesi oli otettu altaaseen suoraan viereisestä järvestä ja viileiden ilmojen takia se oli jokseenkin kylmää. Viisiottelun miekkailuosuus kilpailtiin myöskin Ahvenistolla. Viisiottelun viimeisen lajin, maastojuoksun, reitti kulki Ahveniston järven ympäri.
Ahveniston maauimala oli käytössä olympialaisten jälkeen, mutta suljettiin lopulta vuonna 1985 vedenkäsittely- ja puhdistuslaitteiston puutteiden takia.
Kaupunki päätti purkaa maauimalan 1990-luvun alussa. Purkutyöt oli tarkoitus toteuttaa vuosien 1991-1993 aikana.
Asiaan tuli kuitenkin käänne vuoden 1991 alussa. Ahveniston maauimalan ja myös muiden urheilukeskuksen rakennusten joutuessa purku-uhan alle, Hämeenlinnan vihreät ja sitoutumattomat ry esittivät, että Ahveniston urheilukeskuksen rakennukset määrättäisiin suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Lopullinen päätös asiassa annettiin 7.3.1995, kun rakennukset suojeltiin. |