Kylpylätoiminnalla on ollut keskeinen asema Savonlinnan kehityksessä 1800-luvun lopulta lähtien ja erityisesti 1900-luvun puolella matkailun kasvu on perustunut huomattavissa määrin juuri kylpyläkaupunkimaineeseen ja siihen liittyvään perinteeseen.
Savonlinnaan vuonna 1896 valmistuneen kylpylän vieraiden majoittamisen järjestämiseksi perustettiin Huvilaosakeyhtiö Sulosaari. Yhtiö rakennutti Vasikkasaareen eli Sulosaareen viisi huvilaa, jotka saivat nimikseen Pohjola, Väinölä, Kalliolinna, Metsäpirtti ja Runolinna. Lisäksi läheiselle Vääräsaarelle rakennettiin hieman myöhemmin kaksi huvilaa, Suruton ja Vuorilinna. Huvilat olivat osa kylpyläaluetta. Ne edustavat rakennustavaltaan ja sijoitukseltaan tuon ajan ihanteita kylpyläasumisesta.
Kylpylän ja siihen kuuluneiden huviloiden käyttö jatkui sotien ajan katkoksia lukuun ottamatta aina 1960-luvulle, jolloin kylpylän päärakennus paloi. Kylpylän ravintolarakennus, Kasino, on säilynyt, ja huviloista on säilynyt vain Kalliolinna ja Suruton.
Kalliolinna-huvilalla on yhdessä Kasino-ravintolan ja Suruton-huvilan kanssa huomattavaa merkitystä ennen kaikkea kylpylä- ja matkailutoimintaan liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta. Lisäksi huvilalla on rakennushistoriallista arvoa vuosisadanvaihteen kylpyläarkkitehtuurin edustajana. |