Varsinais-Suomi | |
Masku | |
Kankaisten kartano | 201008 |
Kiinteistötunnus: | 481-415-1-214/1; 481-415-1-214/2; |
Muu tunnus: | RN:o 1:41 Kankainen |
Kylä tai kaupunginosa: | Kankainen |
Osoite: | Kankaistentie 52, 21250 MASKU |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
takaisin |
Kuvaus |
Kankaisten kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
Luonti: 14.8.2013 Viimeisin muutos: 16.1.2014 |
Historia |
Lähteet |
Härö, Mikko: Kankas och herrgårdarnas renässans. Inblick. Årsmagasin 2013. Stiftelsen för Åbo Akademi, Åbo 2013. |
Luonti: 13.12.2013 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 23.1.1997 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset:
1. Päärakennuksen käytön tulee olla sopusoinnussa sen historiallisen luonteen kanssa. 2. Päärakennuksen nykyinen julkisivu, holvattu pohjakerros sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen kiinteä sisustus tulee säilyttää nykyisessä asussaan. 3. Mahdollisten muutosten on oltava kohteen käytön kannalta välttämättömiä, luonteeltaan ennallistavia ja antikvaarisesti perusteltavissa. 4. Kaikkiin rakenteisiin ja rakennuksen historialliseen ilmeeseen vaikuttaviin korjaustoimenpiteisiin tulee hankkia Museoviraston suostumus. 5. Korjaustöiden yhteydessä on myös varattava Museovirastolle mahdollisuus rakennusarkeologisiin tutkimuksiin. 6. Piharakennusten ja vanhan meijerin ulkoasu sekä alkuperäisiksi katsottavat kiinteät rakenteet tulee säilyttää. 7. Rakennuksiin liittyvä puisto on säilytettävä ja hoidettava sen historiallisen luonteen edellyttämällä tavalla. 8. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. 9. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 10. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä lääninhallitukselle. 11. Lisäksi on noudatettava mitä rakennussuojelulaissa on vielä säädetty. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.9.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Meijeri |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 23.1.1997 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.1.2014 | |
Päärakennus |
|
Kuvaus |
Kankaisten kartanolinna on yksi harvoja keskiajalta periytyviä ylemmän aateliston rakennuttamia kivisiä asuinkartanoita ja maamme vanhimpia asuinlinnoja. Rakennuksessa on säilynyt Ruotsissa yleisten keskiaikaisten vartiolinnojen rakennustavasta juontuva muoto.
Kolmikerroksinen, rapattu linna on muodoltaan lähes kuutiomainen ja sitä kattaa savupiippuun päättyvä, jyrkähkö telttakatto. Pohjaratkaisu on ruotsalaisten esikuvien mukaan neliömäinen. Julkisivun symmetria ja mm. ikkuna-aukkojen pystysuorat akselit periytyvät 1756 korjauksesta. Toisessa kerroksessa interiöörit ovat 1700-luvun lopun kustavilaisessa asussa rintapaneeleineen, pannoomaalauksineen ja lasitettuine kaakeliuuneineen. Kolmas kerros purettiin 1700-luvulla, mutta rakennettiin uudelleen 1930-luvulla. |
Luonti: 27.8.2014 |
Historia |
Ensimmäinen säilynyt asiakirjamaininta Kankaisista on vuodelta 1346, jolloin kylässä oli ainakin kaksi taloa. Kartanoksi Kankaisen muodosti ilmeisesti 1410-luvulla Turun linnanpäällikkönä vuodesta 1411 toiminut Klaus Lydekenpoika Diekn. Kankaisten kartano oli Horn-suvun omistuksessa 1400-luvulta ja Henrik Klaunpoika Horn rakennutti Kankaisten nykyisen kivisen kartanolinnan 1500-luvun keskivaiheilla. Osia rakennuksesta, mm. kellari rakennettiin ilmeisesti jo 1400-luvun lopulla.
Linnan perusteellinen korjaus, jolloin kolmas kerros purettiin, tehtiin 1762-1763 professori Nils Hasselbomin aikana. Kolmas kerros rakennettiin uudelleen vuonna 1935 Berndt Aminoffin ja Alb. Richardtssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon omistus siirtyi 1990-luvulla Åbo Akademin säätiölle. |
Luonti: 27.8.2014 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 23.1.1997 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.1.2014 | |
Sivurakennus 1 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 23.1.1997 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.1.2014 | |
Sivurakennus 2 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 23.1.1997 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 3.9.2010 Viimeisin muutos: 16.1.2014 | |
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |