Varsinais-Suomi | |
Paimio | |
Wiksbergin kartano | 201045 |
Kiinteistötunnus: | 577-497-0001-0048; |
Muu tunnus: | RN:o 1:48 Wiksberg |
Kylä tai kaupunginosa: | Hevonpään yks.talo |
Osoite: | Hirvonpääntie 74-76, 80 21510 PAIMIO |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
takaisin |
Kuvaus |
Wiksbergin kartanon päärakennus on yksi rokokooarkkitehtuurimme merkittävimpiä kartanorakennuksia ja muurarimestari C.Fr. Schröderin tuotannon keskeisiä saavutuksia. Kartanon rakennuskanta, johon kuuluu läheisessä metsikössä oleva Pyhän Jaakobin kirkko kirkkotarhoineen ja Rehbinder-suvulle rakennettuine hautakappeleineen, puisto ja siihen liittyvät viljelykset muodostavat huomattavan kulttuurimaiseman Paimionjoen suussa. (RKY)
Puisto oli 1700-luvulla puhtaasti geometrinen, mutta muutettiin seuraavalla vuosisadalla englantilaiseen maisematyyliin. Se entisöitiin 1921 Bengt Schalinin johdolla. Päärakennuksen pohjoispuolella on rehevä luonnonpuisto. |
Luonti: 6.7.2010 Viimeisin muutos: 6.2.2014 |
Historia |
Historia |
Tila tunnetaan jo 1300-luvulta; seuraavilla vuosisadoilla sen omistivat mm. Horn-, Gyllenhierta- ja Hästesko-suvut. Nykyisen nimensä tila sai 1700-luvun alussa.
Laamanni Eric Johan Paleen, aateloituna af Paleen, lunasti kartanon sisaruksiltaan 1750. Siihen asti kartanon asuinpiha oli umpipiha keskiaikaiseen tapaan. Hänen aikanaan rakennettiin 1768 Chr. Fr. Schröderin suunnittelema puinen, kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus (purettu 1915). Todennäköisesti 1770-luvun alussa rakennettiin sitten pihan pohjoispuolelle toinen rakennus, jossa siinäkin käytettiin ilmeisesti Schröderin suunnitelmaa. Fasadit tehtiin samanlaisiksi, mutta rakennusaineena käytettiin kiveä. Tähän nykyiseen päärakennukseen tehtiin muutoksia arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmin 1920-luvulla. Omistajan asuessa Tukholmassa hänen vävynsä majuri, vapaaherra Reinhold Henrik Rehbinder asuin kartanoa 1775 alkaen ja omisti sen 1788-1805. Sen jälkeen omistajaksi tuli hänen poikansa vapaaherra, sittemmin ministerivaltiosihteeri ja kreivi Robert Henrik Rehbinder. Hänen aikanaan rakennettiin 1970-luvulla purettu navetta (1815) ja suojeltu viljamakasiini (1827). Rehbinderin jälkeen kartano oli hänen jälkeläistensä Hedenberg ja von Wendt-sukujen omistuksessa kunnes se siirtyi suojeluesityksen tehneen omistajan suvulle (Dahlström) Konstantin von Wendtiltä. |
Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 6.7.2010 |
Lähteet |
Gabriel Nikander, Finlands herrgårdar II, 1941.
Rovasti Päiwiö, Paimion vaiheita, Turku 1940. |
Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 2.7.2010 |
Lähteet |
Suojeluaineisto. MV/RHO. |
Luonti: 6.2.2014 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 9.12.1976 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Valtioneuvosto --- on harkinnut oikeaksi ---vahvistaa lääninhallituksen päätöksen.
Päätös koskee Viksberg-nimisen tilan päärakennusta, vieressä olevaa sivurakennusta, entistä viljamakasiinia, ns. lihapuotia, liiteriä ja puutarhurin asuinrakennusta sekä mainittujen rakennusten ympäristöä siten, kuin liitekarttaan on merkitty. SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten ulkoasuun saadaan tehdä vain ennallistavia muutoksia. 2. Päärakennuksessa tulee säilyttää alkuperäiseksi katsottava kiinteä sisustus ja huonejärjestys myös kellareittein osalta. 3. Rakennuksia voidaan edelleen käyttää nykyistä käyttöä vastaavalla tavalla. 4. Rakennuksissa tehtävistä muutos- ja korjaustoimenpiteistä on hankittava Museoviraston lausunto. 5. Rakennuksissa tehtäviksi aiotuista suurehkoista korjauksista ja muutoksista on hyvissä ajoin ennen työn aloittamista ilmoitettava myös lääninhallitukselle. 6. Rakennusryhmän ympärilla olevalla suojeltavaksi määrätyllä alueella voidaan Museoviraston luvalla sallia vain sellainen uudisrakentaminen, joka palvelee kysymyksessä olevan kiinteistön hoitoa maatilana tai joka on muuten välttämätöntä suojeltaviksi määrättyjen rakennusten säilymisen tai hoidon kannalta. Tällaisten rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristön asettamat kulttuurihistorialliset vaatimukset. 7. Rakennuksia ja suojeltavaksi määrättyä aluetta on hoidettava siten, että rakennusten ja alueen kulttuurihistoriallinen arvo ja luonne säilyy. 8. Luovuttaessaan kysymyksessä olevat nyt suojeltavaksi määrätyt rakennukset tai maa-alueen on luovuttajan luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle suojelumääräyksistä. 9. Lisäksi on noudatettava mitä kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetussa laissa ja asetuksessa on vielä määrätty. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Entinen viljamakasiini |
|
Historia |
Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) ja Helsingin rakennuttajan Ehrenströmin kirjeenvaihto on todisteena siitä, että arkkitehti C.L. Engelin suunnitteli rakennuksen, vaikka piirustuksia tai muitakaan suunnitelmia ei ole säilynyt.
Kaksikerroksinen kuutiomaisen, sileäksi rapatun makasiinin sisäänkäyntifasadi on jäsennöity pohjakerroksen korkuisella rustikoidulla portaalilla, toisen kerroksen suurella lunettikentällä ja 6-ruutuisella valeikkunoilla. Muilta julkisivuiltaan rakennus sulkeutuu umpeen muurattujen ikkunasyvennysten taa. Tuuliviirissä on vuosiluku 1827. Rakennuksessa on kolme kerrosta sisäportaineen ja sen pohja-ala on 9x9 m. |
Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 2.7.2010 |
Lähteet |
Carl Ludvig Engel, 1990. |
Luonti: 2.7.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 9.12.1976 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Liiteri |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 9.12.1976 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Ns. lihapuoti |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 9.12.1976 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Puutarhurin asuinrakennus |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 9.12.1976 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Päärakennus |
|
Historia |
Laamanni Eric Johan Paleen, aateloituna af Paleen, lunasti kartanon sisaruksiltaan 1750. Siihen asti kartanon asuinpiha oli umpipiha keskiaikaiseen tapaan. Hänen aikanaan rakennettiin 1768 Chr. Fr. Schröderin suunnittelema puinen, kaksikerroksinen mansardikattoinenpäärakennus (purettu 1915). Todennäköisesti 1770-luvulla rakennettiin sitten pihan pohjoispuolelle nykyinen tiilinen, rapattu päärakennus.
Päärakennukseen on liitetty arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema voimakkaasti profiloitu portaali päätyineen ja itäpäähän katettu altaani. Eklundin ja intendentti Axel Haartmanin johdolla tehtiin interiöörin restaurointi (seinäpinnat palautettiin alkuperäisasuun). Päärakennuksen kunkin kerroksen huoneala on noin 200 m2. Rakennusta on kunnostettu Museoviraston ohjeiden mukaan. |
Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 6.7.2010 |
Lähteet |
Suojeluaineisto. MV/RHO. |
Luonti: 6.7.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 9.12.1976 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Sivurakennus |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 9.12.1976 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |