Pirkanmaa | |
Tampere | |
Finlaysonin tehdas | 201049 |
Kiinteistötunnus: | 837-101-1-22; |
Muu tunnus: | 837-101-1-15 Vanha kiinteistötunnus |
Kylä tai kaupunginosa: | / I k.osa |
Osoite: | Tampere |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Teollisuus |
Ajoitus: | Rakentaminen 1837-1980 Arvioitu ajankohta |
takaisin |
Kuvaus |
Tampereen teollistuminen on osa 1700- ja 1800-luvun vaihteen kansainväliseen teollisuushistoriaan liittyvä ilmiötä, jolloin Iso-Britanniasta siirtyi Venäjälle koneenrakentajia ja suunnittelijoita panemaan alulle tekstiiliteollisuutta. Alueen yksittäisillä tehdasrakennuksilla, kuten Finlaysonin 1830-luvulla rakennetulla Kuusvooninkisella, ensimmäisellä nykyaikaisella tehdasrakennuksella Suomessa, on huomattava merkitys myös kansainvälisessä teollisuushistoriassa.
Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Finlaysonin teollisuusalue on keskeinen kokonaisuus Tammerkosken teollisuusmaisemassa. Kosken yläjuoksulla olevan Finlaysonin tekstiilitehtaan merkittävimpiä tuotantorakennuksia ovat tehdasalueen keskellä sijaitseva kuusikerroksinen Vanha tehdas, nk. Kuusvooninkinen (1837), 1870-luvulla rakennettu kutomo Plevna sekä 1899 Satakunnankadun varrelle rakennettu nelikerroksinen karstaamo- ja kehräämörakennus Siperia. Alueen rakennuskantaan kuuluu myös 1860-luvulla rakennettu kelloporttirakennus, punatiilinen, uusgoottilaiseen henkeen rakennettu konttorirakennus ja laajan englantilaistyylisen puiston ympäröimä uusrenessanssityylinen isännöitsijän rapattu asuinpalatsi 1890-luvulta, tehtaan kirkko 1870-luvulta, työväen asuinrakennuksia sekä ajurien asunto- ja tallialue 1800-luvun loppupuolelta. Alueen pohjoislaidalla on tyyliltään lähinnä uusbarokkia edustava Näsilinna sekä sitä ympäröivä Näsinpuisto, jossa on mm. Emil Wikströmin suunnittelema suihkukaivo (1913) ja Yrjö Liipolan veistämä Kurun haaksirikon muistomerkki (1940). Voimalaitos, tehtaan myymälä ja värjäämö ovat 1920-luvulta sekä viimeistämö 1960-luvulta. |
Luonti: 9.2.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2018 |
Historia |
Muu nimi: Finlaysonin kuusivonkinen |
Käyttöaika: Suojelupäätöksen mukainen nimi |
Historia |
James Finlayson sai perustamisluvan 10.5.1820 valimo, kehruutehtaan ja manufaktuuripajan rakentamiseen. Myös merkittävä osa Tammerkoskea siirtyi Finlaysonin omistukseen. Yritys aloitti toimintansa 1828 puuvillatehtaaksi muutettuna. Vuonna 1836 Finlaysonin yritys siirtyi pietarilaisten Georg von Rauchin ja Carl Samuel Nottbeckin omistukseen. Finlaysonin nimi jäi kuitenkin elämään; yrityksen nimeksi tuli Finlayson & Co.
Vuonna 1837 valmistui arkkitehti Carl Leszigin suunnittelema, Suomen ensimmäinen tehtaaksi rakennettu tehdasrakennus, Vanha tehdas eli Kuusivooninkinen (TR1). Seinät on muurattu tiilestä ja rapattu valkeaksi. Rakennuksen tukirakenteen muodostivat Fiskarsin ruukissa valmistetut valurautapylväät ja puupalkit. Välipohjat rakennettiin puusta. Näin muodostui käytännöllinen iso tehdassali ilman häiritseviä väliseiniä. Tehdas oli alkuun viisikerroksinen, kuudes kerros rakennettiin 1842. Rakennuksen valurautaiset portaat on valmistettu 1875 Manchesterissa. Rakennus restauroitiin vuonna 2005. Tuotanto laajeni ja vuonna 1850 valmistui Vanhan tehtaan pohjoispuolelle nelikerroksinen lisärakennus, Kutomorakennus TR2. Suunnittelijana toimi todennäköisesti arkkitehti Paul Nottbeck. Rakennukseen sijoitettiin vesipyörä, kutomo, kehräämö ja karstaamo. Rakennustekniikaltaan samanlainen kuin kuusivooninkinen. Rakennuksen pohjoisosan alimpien kerrosten läpi puhkaistiin 1950-60-luvuilla ajoväylä. Rakennus restauroitiin vuonna 2005. Vuonna 1850 rakennettiin tornirakennus tehdasrakennusten 1 ja 2 väliin palvelemaan molempia rakennuksia. Sitä korotettiin 1892 nykyiseen korkeuteensa samalla kun tehtaaseen asennettiin spriklerijärjestelmä, joka oli Suomen ensimmäinen automaattinen palonsammutuslaitteisto. Rakennusta ruvettiin kutsumaan sprinkleritorniksi. Se restauroitiin vuonna 1997. Vuosina 1858-59 Kuusvooninkisen eteläpuolelle rakennettiin nelikerroksinen tehdasrakennus TR5, jota on laajennettu ja korotettu myöhemmin. Kantava rakenne oli samanlainen kuin Kuusvooninkisessa: valurautapylväiden ja puupalkkien kannattelemat puiset välipohjat. Ensimmäisessä kerroksessa toimi tehtaan konepaja, 2.-4. kerroksissa kehräämö- ja kutomosaleja. Vanhan tehtaan (T1) itäpuolelle rakennettiin 1878-1880 turbiinihuone ns. Eteläturbiini (TR22) F.L. Caloniuksen suunnittelemien mukaan. Eteläturbiini kuuluu Vanhan tehtaan kokonaisuuteen. Se on peruskorjattu 2004 toimistotiloiksi. Kuusvooninkinen TR1 ja sen etelä- ja pohjoispuolille rakennetut tehtaat TR2 ja TR5 sekä Eteläturbiini TR22 muodostavat toiminnallisen ja arkkitehtonisen kokonaisuuden. Finlaysonin alueella on yhteensä 25 erillistä rakennusta, joide tarkemmat kuvaukset löytyvät esimerkiksi Finlaysonin alue - opas -nimisestä julkaisusta. |
Luonti: 8.2.2011 Viimeisin muutos: 9.2.2011 |
Lähteet |
Finlaysonin alue. Opas. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja, Tampere, 2009.
Pirkanmaan teollisuushistoria, Tampere: http://www.akseli.tampere.fi//koski/tre.htm (luettu 8.2.2011) Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98, Tampere, 1998. |
Luonti: 8.2.2011 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.2.1994 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: 1. Rakennusten ulkoasuun sallitaan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäviä, käytön vaatimia korjauksia ja muutoksia.
2. Rakennusten kantavat rakenteet ja rakennusosat sekä tehdasrakennus 1:n (kuusivooninkinen) tilajako ja alkuperäinen tai siihen verrattavissa ole historiallinen kiinteä sisustus tulee säilyttää. Käyttökelpoisuuden edellyttämät korjaukset ja muutokset sallitaan. 3. Rakennuksia on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 4. Korjaus- ja muutostöille on saatava Museoviraston hyväksyminen lukuun ottamatta tavanomaisia hoitotoimenpiteitä ja vuosikorjausluontoisia töitä. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2021 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kehräämö eli Puutarhatehdas |
|
Kehräämö Siperia |
|
Koskitehdas, tehdasrakennus 4 |
|
Kuvaus |
Suunnitteluun ja rakentamiseen lienee osallistunut muurarimestari Erik Johan Wennerqvist. Tehtaan tuotanto laajeni voimakkaasti 1800-luvun puolivälissä, ja uusia tehdasrakennuksia tarvittiin. Koskitehdas valmistui vuonna 1856. |
Luonti: 28.3.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2018 |
Kutomo Plevna |
|
Kutomo Seelanti |
|
Kuusvooninkinen, tehdasrakennus 1 |
|
Kuvaus |
Vuonna 1837 valmistui Viipurin kaupunginarkkitehdin Carl Leszigin suunnittelemana lajissaan Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasrakennus, Vanha tehdas eli Kuusivooninkinen. Seinät muurattiin tiilestä ja rapattiin valkoisiksi. Sisäisen tukirakenteen muodostivat Fiskarsin ruukissa valmistetut valurautapylväät ja puupalkit. Sakarapäätteinen torniosa rakennettiin myöhemmin.
Kuusikerroksisen tehtaan kolmanteen ja viidenteen kerrokseen sijoitettiin kehräämö. neljänteen raakapuuvillavarasto ja kahteen alimpaan kutomo. |
Luonti: 8.2.2011 Viimeisin muutos: 5.8.2013 |
Historia |
Vuonna 1837 valmistui arkkitehti Carl Leszigin suunnittelema, Suomen ensimmäinen tehtaaksi rakennettu tehdasrakennus, Vanha tehdas eli Kuusivooninkinen (TR1). Seinät on muurattu tiilestä ja rapattu valkeaksi. Rakennuksen tukirakenteen muodostivat Fiskarsin ruukissa valmistetut valurautapylväät ja puupalkit. Välipohjat rakennettiin puusta. Näin muodostui käytännöllinen iso tehdassali ilman häiritseviä väliseiniä. Tehdas oli alkuun viisikerroksinen, kuudes kerros rakennettiin 1842. Rakennuksen valurautaiset portaat on valmistettu 1875 Manchesterissa. Rakennus restauroitiin vuonna 2005.
Vuonna 1850 rakennettiin tornirakennus (TR1c) tehdasrakennusten 1 ja 2 väliin palvelemaan molempia rakennuksia. Sitä korotettiin 1892 nykyiseen korkeuteensa samalla kun tehtaaseen asennettiin spriklerijärjestelmä, joka oli Suomen ensimmäinen automaattinen palonsammutuslaitteisto. Rakennusta ruvettiin kutsumaan sprinkleritorniksi. Se restauroitiin vuonna 1997. |
Luonti: 9.2.2011 Viimeisin muutos: 9.2.2011 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.2.1994 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset suojelupäätöksessä, joka koskee tämän rakennuksen lisäksi myös rakennuksia nrot 2, 5 ja 22:
1. Rakennusten ulkoasuun sallitaan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäviä, käytön vaatimia korjauksia ja muutoksia. 2. Rakennusten kantavat rakenteet ja rakennusosat sekä tehdasrakennus I:n (kuusivooninkinen) tilajako ja alkuperäinen tai siihen verrattavissa oleva historiallinen kiinteä sisustus tulee säilyttää. Käyttökelpoisuuden edellyttämät korjaukset ja muutokset sallitaan. 3. Rakennuksia on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 4. Korjaus- ja muutostöille on saatava museoviraston hyväksyminen lukuun ottamatta tavanomaisia hoitotoimenpiteitä ja vuosikorjausluontoisia töitä. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeamia. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.9.2013 | |
Porttitehdas eli Katuvapriikki |
|
Kuvaus |
Tehdasportin eli Katuvapriikin suunnitteluun ja rakentamiseen lienee osallistunut muurarimestari Erik Johan Wennerqvist, joka suunnitteli sekä tehdas- että asuinrakennuksia yhtiölle yli 30 vuoden ajan.
Katuvapriikki sijaitsee kadun toisella puolella, samansuuntaisesti Plevnan kanssa. Siitä on korostettu ja kellolla varustettu portti sisäpihalle, jossa vanhemmat tehdasrakennukset sijaitsevat. |
Luonti: 28.3.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2018 |
Tehdasrakennus 2 |
|
Kuvaus |
Vuonna 1850 valmistuivat Vanhan tehtaan (Kuusvooninkisen) lisärakennukset. Kutomo sijaitsee Kuusvoonikisen pohjoispuolella, kiinnirakennettuna. |
Luonti: 9.2.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2018 |
Historia |
Tuotanto laajeni ja vuonna 1850 valmistui Vanhan tehtaan pohjoispuolelle nelikerroksinen lisärakennus, Kutomorakennus TR2. Suunnittelijana toimi todennäköisesti arkkitehti Paul Nottbeck. Rakennukseen sijoitettiin vesipyörä, kutomo, kehräämö ja karstaamo. Rakennustekniikaltaan samanlainen kuin kuusivooninkinen. Rakennuksen pohjoisosan alimpien kerrosten läpi puhkaistiin 1950-60-luvuilla ajoväylä. Rakennus restauroitiin vuonna 2005. |
Luonti: 9.2.2011 Viimeisin muutos: 9.2.2011 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.2.1994 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset suojelupäätöksessä, joka koskee tämän rakennuksen lisäksi myös rakennuksia nrot 1, 5 ja 22:
1. Rakennusten ulkoasuun sallitaan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäviä, käytön vaatimia korjauksia ja muutoksia. 2. Rakennusten kantavat rakenteet ja rakennusosat sekä tehdasrakennus I:n (kuusivooninkinen) tilajako ja alkuperäinen tai siihen verrattavissa oleva historiallinen kiinteä sisustus tulee säilyttää. Käyttökelpoisuuden edellyttämät korjaukset ja muutokset sallitaan. 3. Rakennuksia on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 4. Korjaus- ja muutostöille on saatava museoviraston hyväksyminen lukuun ottamatta tavanomaisia hoitotoimenpiteitä ja vuosikorjausluontoisia töitä. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeamia. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.9.2013 | |
Tehdasrakennus 3, värjäämö |
|
Kuvaus |
Värjäämörakennus vuodelta 1852 kuuluu siihen Finlaysonin rakennuskantaan, jonka rakentaminen tuli ajankohtaiseksi tehtaan tuotannon laajennettua voimakkaasti 1800-luvun puolivälissä. Värjäämö sijaitsee kiinni vuoden 1850 kutomorakennuksessa ja on kulmittain yhteydessä myös nk. Koskitehtaaseen.
Värjäämön suunnitteluun ja rakentamiseen lienee osallistunut muurarimestari Erik Johan Wennerqvist, joka tuli töihin Kuusvooninkisen rakennustöihin Turusta ja suunnitteli sen jälkeen yli 30 vuoden ajan yhtiölle sekä teollisuus- että asuinrakennuksia. |
Luonti: 11.3.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2018 |
Tehdasrakennus 5 |
|
Kuvaus |
Tehdasrakennus vuodelta 1858-59, muutoksia vuonna 1895 Josef Rengglin suunnittelemana. |
Luonti: 9.2.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2018 |
Historia |
Vuosina 1858-59 Kuusvooninkisen eteläpuolelle rakennettiin nelikerroksinen tehdasrakennus TR5, jota on laajennettu ja korotettu myöhemmin. Rakennuksen runko on samanlainen kuin Kuusvooninkisessa: valurautapylväiden ja puupalkkien kannattelemat puiset välipohjat. Ensimmäisessä kerroksessa toimi tehtaan konepaja, 2.-4. kerroksissa kehräämö- ja kutomosaleja. |
Luonti: 9.2.2011 Viimeisin muutos: 9.2.2011 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.2.1994 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset suojelupäätöksessä, joka koskee tämän rakennuksen lisäksi myös rakennuksia nrot 1, 2 ja 22:
1. Rakennusten ulkoasuun sallitaan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäviä, käytön vaatimia korjauksia ja muutoksia. 2. Rakennusten kantavat rakenteet ja rakennusosat sekä tehdasrakennus I:n (kuusivooninkinen) tilajako ja alkuperäinen tai siihen verrattavissa oleva historiallinen kiinteä sisustus tulee säilyttää. Käyttökelpoisuuden edellyttämät korjaukset ja muutokset sallitaan. 3. Rakennuksia on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 4. Korjaus- ja muutostöille on saatava museoviraston hyväksyminen lukuun ottamatta tavanomaisia hoitotoimenpiteitä ja vuosikorjausluontoisia töitä. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeamia. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.9.2013 | |
Turbiinirakennus 22 |
|
Kuvaus |
Ks. kohdekuvaus. |
Luonti: 9.2.2011 |
Historia |
Vanhan tehtaan (T1) itäpuolelle rakennettiin 1878-1880 turbiinihuone ns. Eteläturbiini (TR22) F.L. Caloniuksen suunnittelemien mukaan. Eteläturbiini kuuluu Vanhan tehtaan kokonaisuuteen. Se on peruskorjattu 2004 toimistotiloiksi. |
Luonti: 9.2.2011 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.2.1994 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset suojelupäätöksessä, joka koskee tämän rakennuksen lisäksi myös rakennuksia nrot 1, 2 ja 5:
1. Rakennusten ulkoasuun sallitaan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäviä, käytön vaatimia korjauksia ja muutoksia. 2. Rakennusten kantavat rakenteet ja rakennusosat sekä tehdasrakennus I:n (kuusivooninkinen) tilajako ja alkuperäinen tai siihen verrattavissa oleva historiallinen kiinteä sisustus tulee säilyttää. Käyttökelpoisuuden edellyttämät korjaukset ja muutokset sallitaan. 3. Rakennuksia on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 4. Korjaus- ja muutostöille on saatava museoviraston hyväksyminen lukuun ottamatta tavanomaisia hoitotoimenpiteitä ja vuosikorjausluontoisia töitä. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeamia. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.9.2013 | |
Viimeistämö |
|
Voimalaitos |
|
Värjäämö |
|
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |