 |
| Varsinais-Suomi | |
| Salo | |
| Mommolan kartano | 201094 |
| Kiinteistötunnus: | 734-768-1-189; |
| Muu tunnus: | RN:o 1:159 Mommola 259-426-1-159 Vanha kiinteistötunnus |
| Kylä tai kaupunginosa: | Toijan kylä / Kisko |
| Osoite: | Mommolantie 22 25460 KISKO |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Mommolan kartanon rakennusryhmä sijaitsee Mommolanjoen ja Kirkkojärven pohjoispään välisellä harjanteella.
Kartanon asuntopihaa reunustaa kaksikerroksinen päärakennus ja kaksi yksikerroksista sivurakennusta, joissa on satulakatto ja punamullattu, pystysuuntainen lautavuoraus. Eteläinen sivurakennus, joka on alkuaan ollut päärakennuksena, on perimätiedon mukaan 1600-luvun loppupuolelta. Sen itäpäässä on maitokamarinakin käytetty luhtiaitta, joka lienee lisätty 1700-luvun lopussa. Pohjoinen sivurakennus on 1700-luvun alkupuolelta ja uusittu sisäosiltaan 1936 arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin laatimien suunnitelmien mukaan. Pihan länsisivulla sijaitsevassa, maaherra Wibeliuksen 1782 rakennuttamassa päärakennuksessa oli alkuaan mansardikatto, joka muutettiin satulakatoksi 1800-luvun alussa. Pihafasadin umpikuisti ja pohjoispään yksikerroksinen siipiosa ovat samalta ajalta. Rakennuksen alakerran ikkunoissa on peilikoristeiset ikkunaluukut ja puistonpuoleisella sivulla parveke. Rakennuksessa on säilynyt myös kustavilaiset kaakeliuunit, ovet, vanhat tapetit ja rintapaneelit. Englantilaistyylisessä, 1780-luvulla perustetussa puistossa on pieni, 1800-luvulla rakennettu puinen huvimaja. Mommolan kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
| Luonti: 6.5.2010 Viimeisin muutos: 13.7.2018 |
| Historia |
| Historia |
| Mommolan kartano on kuulunut samalle suvulle yli kaksi sataa vuotta. Mommola on vanha ratsutila, jonka omistajat tunnetaan 1540-luvulta lähtien.
Yksi tilan historian merkittävimpiä jaksoja ajoittuu 1700-luvun jälkipuoliskolle, jolloin tuomari Olof Wibelius asutti kartanoa. Hänestä tuli myöhemmin Savon ja Karjalan maaherra, Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runon "Maaherra". Hänen aikanaan päärakennusta muutettiin ja se toimi käräjätalona. Kartanon puisto on perustettu 1780-luvulla. Irma Lounatvuori toteaa Mommolan pihapiirin muotouneen pitkälti nykyiseen asuunsa Sofia Magdalena Augustinin ja puolisonsa kauppias Christian Hjelmeruksen aikana 1700-1800 -vuosisatojen vaihteessa (Christian Hj. kuoli 1835). |
| Luonti: 6.5.2010 Viimeisin muutos: 12.7.2013 |
| Lähteet |
| Mommolan kartano, kehittämissuunnitelma 20.4.2004
Irma Lounatvuori, Kiskon Mommola - perimätieto rakennushistorian lähteenä. Aikakauskirja 1, Museoviraston rakennushistorian osasto, Helsinki 2006. |
| Luonti: 6.5.2010 Viimeisin muutos: 7.5.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Päätös koskee Mommola-nimisellä tilalla RN:o 1:159 sijaitsevaa kartanon päärakennusta, tuparakennusta, ns. Hammarin puolta, tallia, renkitupaa, vilja-aittaa, jokisaunaa, liuskekivikellaria, huvimajaa sekä niiden ympäristöä.
SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Pihapiirin rakennusten ulkoasu tulee säilyttää ennallaan. Rakennusten ulkoasu, seinäpinnoitteet, listoitukset, kattomuoto sekä ikkunoiden puitejako tulee säilyttää ja korjaustöissä tulee käyttää alkuperäisen kaltaisia materiaaleja ja pintakäsittelyä. Rakennuksia tulee käyttää niin, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo ja historiallinen luonne vaarannu. 2. Päärakennuksen ja pihaneliötä reunustavien sivurakennusten alkuperäinen huonejako, rakennusosat ja kiinteä sisustus, kuten uunit, ovet, rintapaneelit ja listat, tulee säilyttää. Korjaustöissä tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja ja muotoja. 3. Suojelupäätöksen tarkoittamissa muissa rakennuksissa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisen arvon kanssa. 4. Karttaliitteen osoittamaa suojeltua aluetta, kartanon istutettua puistoa ja rakennusryhmää ympäröivää puistomaista metsää tulee hoitaa niin, ettei niiden historiallinen luonne vaarannu. Suojelualueeksi määritellyllä alueella voidaan hyväksyä uudisrakentamista vain, mikäli se on välttämätöntä kohteen hoidon ja käytön kannalta. 5. Rakennuksia ja puistoa koskevista korjaushankkeista on pyydettävä Museoviraston lausunto. 6. Museovirastolla on oikeus antaa vähäisiä poikkeamia suojelumääräyksiin. 7. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 8. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä ympäristökeskukselle. 9. Lisäksi on noudatettava mitä rakennussuojelulaissa vielä on säädetty. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.5.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Huvimaja |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Jokisauna |
|
||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Liuskekivikellari |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Ns. Hammarin puoli, pohjoinen sivurakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Pohjoinen sivurakennus muodostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, ns. yläköökistä, joka käsittää suuren tuvan, eteisen ja alkujaan maitokamariksi tarkoitetun tilan, sekä viimeistään 1700-luvun puolivälissä valmistuneen keskeissalirakennuksen. |
| Luonti: 7.5.2010 |
| Lähteet |
| Irma Lounatvuori 14.4.2004, sivu 11 Mommolan kartano, kehittämissuunnitelma 20.4.2004 |
| Luonti: 7.5.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Nykyisen muotonsa päärakennus sai turkulaisen kauppias Christian Hjelmeruksen omistajakaudella. Vuonna 1824 talon toinen kerros rakennettiin täyspitkäksi, ulkovuoraus täydennettiin ja siveltiin keltamullalla, vanhanaikainen mansardikatto purettiin ja tilalle tehtiin empireaikaan paremmin soveltuva satulakatto.
Lisättyihin päätyihin sisustettiin uudet kamarit. Kartanon nykyinen empirehenkinen kuisti on samasta rakennusvaiheesta, ja päärakennuksen pohjoispäädysä oleva keittiösiipi on peräisin 1830- tai 1840-luvulta. Päärakennuksessa tehtiin 1920-luvulla asumismukavuutta ja taloudenhoitoa helpottavia korjauksia vanhaa huonejakoa tai kiinteää sisustusta muuttamatta. Arkkitehtina oli Eva Kuhlefelt-Ekelund. |
| Luonti: 7.5.2010 Viimeisin muutos: 7.5.2010 |
| Lähteet |
| Irma Lounatvuori, 14.4.2004, sivu 11, Mommolan kartano, kehittämissuunnitelma 20.4.2004 |
| Luonti: 7.5.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Renkitupa |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Talli |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Tuparakennus, eteläinen sivurakennus |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Rakennus muodostuu kolmesta erillisestä rkennuksesta: lähinnä päärakennusta on luhtiaitta ja länsipäässä vanha tupa, joka muodostuu kahdesta erillisestä osasta. Jälkimmäiseen on alkuaan liittynyt kaksi pientä asuinhuonetta ja päädyssä olevan tuvan takaan on ollut varastotila. Maininta 1600-luvusta rakentamisajankohtana tarkoittanee näitä kahta tupaa, joita on myös pidetty tilan ensimmäiseen päärakennukseen kuuluvina.
Rakennusten välissä on alkuaan ollut läpikuljettava sola, joka myöhemmin on muutettu osittain hirsi-, osittain lautarakenteiseksi eteiseksi, mankelihuoneeksi ja käynniksi kasvitarhaan. Irma Lounatvuori, jonka tutkimuksiin yllä oleva kuvaus perustuu, kirjoittaa, että kiinteän sisustuksen yksityiskohdat ovat 1700-luvulle hyvin ominaisia. Keskituvan päätykolmiosa on rakentajan viesti ANO 1766, mikä osoittanee tuvan salvomisen ja rakentamisen oikean ajankohdan. Rakennuksen puuttuminen isojakokartasta (1760) vahvistaa Lounatvuoren mukaan käsitystä, että rakentaminen olisi tapahtunut Carl Schlüterin aikana. |
| Luonti: 7.5.2010 |
| Lähteet |
| Irma Lounatvuori, Kiskon Mommola - perimätieto rakennushistorian lähteenä. Aikakauskirja 1, Museoviraston rakennushistorian osasto, Helsinki 2006. |
| Luonti: 7.5.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Vilja-aitta |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.9.2003 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Rakennussuojelupäätös, aluerajaus |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Mommola Inventointi 1969