 |
| Uusimaa | |
| Vihti | |
| Olkkalan kartano | 201138 |
| Kiinteistötunnus: | 927-429-1-564; 927-429-1-88; 927-417-6-3; |
| Muu tunnus: | Nykyinen RN:o 1:564 927-022 VARR RN:o 1:517 |
| Kylä tai kaupunginosa: | Olkkala |
| Osoite: | Olkkalankuja 20, 03400 Vihti |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Vihdin keskustasta viisi kilometriä koilliseen sijaitsevan Olkkalan kartanon pihapiirissä on säilynyt esimerkit kahdelta kartanorakentamisen tyylikaudelta. Vanhempi 1770-luvulta peräisin oleva päärakennus edustaa kustavilaisella ajalla Suomessa yleistynyttä tyyppiä. Uudempi päärakennus on rakennettu myöhäisempiren kaudella. Sitä on myöhemmissä vaiheissa uudistettu ja korjattu.
Päärakennuksia ympäröivän kartanopuiston tammikuja johtaa Averia-järven rantaan. Puistossa on 1800-luvulta peräisin oleva, hyvin säilynyt viljamakasiini. Puistoon on vuonna 2005 perustettu kivipuisto. Kartanon talouspiha on sijainnut puiston pohjoispuolella. Sinne on kartanon talousrakennusten lomaan rakennettu maatalousoppilaitoksen, myöhemmin myös valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen rakennuksia. Olkkalanjoen varrella kartanopuiston eteläpuolella Olkkalankoskessa on nyt Kourlan tilan omistuksessa oleva mylly- ja voimalaitosrakennus sekä entisiä Olkkalan tuotantoon liittyneitä puisia ja tiilisiä rakennuksia. Uudenmaan toiseksi suurimpaan järveen Hiidenveteen laskevan Vihtijoen alimman kulkuesteen Olkkalankosken pato saatiin avattua kalatiellä vuonna 2006. Kalatietä on sen jälkeen paranneltu ja säädetty kohti nykyistä muotoa. Olkkalan eteläpuolella on Kourlan kartano, jonka omistus on liittynyt monessa eri vaiheessa Olkkalaan. Tilat ovat olleet yhteisviljelyssä 1800-luvulla ja valtion omistuksen aikana tiloista on muodostettu maatalouden tutkimuslaitos. |
| Luonti: 23.12.2008 Viimeisin muutos: 13.3.2018 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos VAKOLA |
| Käyttöaika: 1980-1985 |
| Aikaisempi nimi: Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos |
| Käyttöaika: 1985-93 |
| Aikaisempi nimi: Maatalousteknologian tutkimus Vakola |
| Käyttöaika: 1993- |
| Aikaisempi nimi: Uudenmaan Maatalousoppilaitos,Olkkalan koulutila |
| Käyttöaika: 1933-68 |
| Historia |
| Olkkalan kartano on 1500-luvulla perustettu rälssitila, joka muutettiin säteriratsutilaksi 1694. Olkkalan ja läheisen Kourlan rälssitilan omistussuhteet ovat yhtyneet monesti 1600-luvulta lähtien. Hällström-suvun aikana tilat olivat yhteisviljelyksessä 1840-luvulta alkaen.
Tilalla oli jonkinlainen säterirakennus jo ennen 1770, jolloin rakennettiin nykyinen vanha päärakennus. Gustaf Gabriel af Hällström rakennutti 1843-45 pihapiiriin kulmittain vanhan kanssa uuden empiresävyisen päärakennuksen. Sen nykyasu on arkkitehti Armas Siitosen käsialaa vuodelta 1928. Viimeisimmät korjaukset ovat Konservointi Pulla Oy:n ajalta. Kartanossa toimi 1933 lähtien Uudenmaan maatalousoppilaitos, jossa oli maamieskoulu ja maataloustekninen koulu. Maatilahallitukselle kartano siirtyi 1968 maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen käyttöön. Vuonna 1979 Maatalouskoneiden tutkimussäätiö - perustettu 1952 - siirsi toimintansa Helsingin Malminkartanosta Olkkalaan. Valtion kiinteistölaitos myi 17.12.1997 Olkkalan kartanon päärakennukset ja makasiinin sekä 1,6 ha tonttialueen. Lainhuuto on myönnetty As Oy Olkkalan Kartanolle ja Olkkalan kartano-niminen tila on saanut rekisterinron 1:564. Vuonna 2001 Senaatti-kiinteistöt myi 0,4 ha määräalan ja sillä sijaitsevat kaksi varastorakennusta Entisöinti Pulla Oy:lle. Omistajat: Ekestubbe -1786, von Glan 1787-1814, Gadolin 1814-43, af Hällström 1843-1918. Uudenmaan Maamieskoulun kannatusyhdistys 1933-1968, maatalous(tila)hallitus 1968-. |
| Luonti: 22.12.2008 Viimeisin muutos: 13.3.2018 |
| Lähteet |
| Helmi-Briitta Lajunen 1993. Olkkala kartanoajasta nykypäivään. Olkkalan kylätoimikunta.
Marjut Popelka. Olkkalan kartano. Ihmisiä ja elämää vihtiläisessä herraskartanossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1196. Hämeenlinna 2008. Paavo Ahomäki 1978. Selostus Olkkalan kartanon ym sen kanssa yhdysviljelyksessä olevien tiloista. Käsikirjoitus. MV/RHO. Suomen kartanot ja suurtilat I. Suuri maatilakirja III. Risto Kautto. Malminkartano, luutnantin puustelli. Lehtiä Malminkartanon historiasta. Helsingin kaupunginmuseo 2003, tutkimuksia ja raportteja 3/2003. |
| Luonti: 22.12.2008 Viimeisin muutos: 27.7.2009 |
| Lähteet |
| Kts myös Olkkala arkiv 1741-1907. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelma. |
| Luonti: 27.7.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.10.2000 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen. Olkkalan kartanon päärakennuksia, vilja-aittaa ja piha-aluetta puukujanteineen on pidettävä kulttuurihistoriallisen merkityksensä vuoksi sellaisena kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojeltavana kohteena, jota rakennussuojelulain 1 ja 2 §:ssä tarkoitetaan.
SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Vanha päärakennus Rakennuksen ulkoasu, kattomuoto, katemateriaali, vuoraus, ikkunat, säilyneet ikkunaluukut ja muut alkuperäiseksi katsottavat yksityiskohdat on säilytettävä nykyisellään, mikäli se rakennusteknisesti on mahdollista. Sisätiloissa on alkuperäisen huonejaon palauttamista pidettävä suositeltvana. Kiinteän sisustuksen vanhat osat kuten 1700-luvun alun perustyyppiä olevat ovet tulee kunnostaen säilyttää. Korjaustöihin ryhdyttäessä on Museovirastolle varattava tilaisuus seinäpintojen ja rakenteiden tutkimiseen. 2. Uudempi päärakennus Rakennusta tulee korjata niin, ettei sen kulttuurihistoriallinen merkitys vähene. Huonetilat on pyrittävä säilyttämään alkuperäisessä muodossaan. Kiinteän sisustuksen kerroksisuus, rakentamisaikaiset ja 1900-luvun alun jugend-yksityiskohdat tulee säilyttää. 3. Viljamakasiinin julkisivujen, katon ja sisätilojen korjaamisessa tulee käyttää alkuperäisiä vastaavia materiaaleja ja rakennusta tulee käyttää siten, ettei sen rakennushistoriallinen luonne vaarannu. 4. Kartanon lähiympäristöä puukujanteineen tulee suojelupäätöksen osoittamassa laajuudessa hoitaa puistomaisesti eikä alueelle tule sallia uudisrakentemista. 5. Korjaustöissä on kuultava Museovirastoa, joka voi antaa vähäisiä poikkeamia suojelumääräyksiin. |
|
| Luonti: 23.12.2008 Viimeisin muutos: 28.7.2009 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Punamullattu yksikerroksinen hirsirakennus sijaitsee aivan Olkkalan kosken rannalla lähellä entistä sahan konehuonetta. |
| Luonti: 28.7.2009 |
| Entisen sahan konehuone |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Entisestä sahasta jäljellä oleva tiilinen konehuone sijaitsee aivan Olkkalan kosken rannalla vastapäätä myllyä. Sen vieressä on hirsinen asuinrakennus 1800-luvulta sekä entinen paja. |
| Luonti: 28.7.2009 |
| Historia |
| Kesällä 1819 Olkkalan kartanon Johan Gadolin ja Kourlan kartanon Johan Gustaf Toll saivat maaherran päätöksellä oikeuden perustaa Olkkalan koskeen hienoteräisen yksikehäisen kotitarvesahan. 1830 saha muutettiin kauppasahaksi jonka kulutus arvoitiin 1680 sahatukiksi. Saharakennus oli vuonna 1832 14,5 x 6 x 7,5 m. Sahan yläpuolella oleva koski oli perattu runsaan kyynärän syvyyteen ja kivet oli poistettu. Sahaa voitiin käyttää ainoastaan kolme viikkoa keväisin ja syksyisin.
Vuonna 1890 sahalla oli töissä kaksi miestä ja sahausmäärä oli 1000 tukkia. Tuotannon tehostamiseksi sahan koneistusta uusittiin ja 1898 hankittiin lokomobiilimallia oleva höyrykone. Sen ansiosta sahaa pystyttiin käyttämään myös silloin kun vesiturbiinisa ei saatu riittävästi tehoa. Vuonna 1917 saha työllisti 25 miestä, työnjohtajan ja konttoristin. Olkkalan höyrysahaksi muutettu saha oli Vihdin vanhoista vesisahoista ainoa, joka toimi 1920-luvulle asti. |
| Luonti: 28.7.2009 |
| Lähteet |
| Marjut Popelka. Olkkalan kartano. Ihmisiä ja elämää vihtiläisessä herraskartanossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1196. Hämeenlinna 2008. |
| Luonti: 28.7.2009 |
| Paja |
|
||||||||||
| Historia |
| Vihti-joen rannalla Olkkalankoskessa on kartanon entinen paja. Kartanon kapearaiteinen rautatie päättyi joen rannalle jossa oli pajan lisäksi saha ja mylly. Pajaan saatiin voima sahalaitoksesta pitkän akselin avulla (muistitietoa, Veikko Lahti).
Lotat pitivät 1937-39 pajassa Lotta-kahvilaa tiilitehtaan ja sahan työläisille. |
| Luonti: 27.7.2009 |
| Uusi päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Empiresävyinen lyhytnurkalle salvottu kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa oli matala luonnonkivisokkeli ja päistään aumattu loiva pärekatto. Vaakavuoratut fasadit oli nurkista jäsennelty kapeilla liseeneillä samoin fasadin keskustoissa siten että pihafasadiin muodostui ikkuna-akselit 2-5-2 ja puutarhan puoelle 3-3-3. Ikkunat olivat 6-ruutuiset ja koristetut kapeillaotsalaudoilla.
1800-luvun lopulta ovat peräisin ullakkovyöhykkeen rombiaiheet ikkunoiden välissä sekä pihan puoleisen julkisivun lasikuisti ja puutarhan terassi. |
| Luonti: 22.12.2008 |
| Historia |
| Suunnittelu alkoi 1842 Gadolinien aikana. Rakennettu 1843-45, korjattu ja muutettu 1923, 1979.
Arkkitehti Armas Siitoselta on säilynyt seitsemän vuonna 1922 päivättyä muutosluonnosta. Valitussa vaihtoehdossa pääsisäänkäynti on korvattu parvekepylväiköllä ja altaanilla, takajulkisivuun on lisätty puolipyöreä terassi balusterikaiteineen. Kattoa korotettiin ja molemmille pitkille sivuille rakennettiin keskeisfrontispiisit. Julkisivut rapattiin.Kuusiruutuiset ikkunat saivat neliruutuiset T-karmit. Sisätiloissa huonejako säilyi pääpiirteissään, mutta seinät riisuttiin hirsipinnalle. Uunit uusittiin, seinäpinnat uusittiin, katot koristeltiin kipsiornamentiikalla. |
| Luonti: 23.12.2008 Viimeisin muutos: 27.7.2009 |
| Lähteet |
| Piirustuksia 35.44/4-6, 14-15 (3.4.1923). MV/RHO.
Signe Branderin kuvat, 1923. Muita kuvia: 11704,12072 MV/HKA. Gadolin-Hällström kirjekokoelma. HYK. Merja Virkkula, Virpi Anttila. Kuntoselvitys, 1995. Uudenmaan rakennuspiiri. Kopio MV/RHO. |
| Luonti: 22.12.2008 Viimeisin muutos: 27.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.10.2000 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.2014 | |
| Vanha päärakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Lähteet |
| Alvar Aalto. Förgångna tiders motiv. Arkitekten? 2/1922. |
| Luonti: 23.12.2008 Viimeisin muutos: 20.7.2009 |
| Lähteet |
| Mittapiirustus. Vihti, Olkkalan kartano. Pohjapiirros, leikkaus A-A1, B-B1. E. Jama, V.Laine, Museovirasto 1971. |
| Luonti: 20.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.10.2000 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.2014 | |
| Viljamakasiini |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Uusklassinen, sileäksi rapatut seinäpinnat, voimakkaat kattolistat. |
| Luonti: 23.12.2008 |
| Historia |
| Viljamakasiinin suunnittelijaksi on arveltu Charles Bassia, joka oli tuohon aikaan Turussa intendentinkonttorin esimiehenä. Hän siis mitä todennäköisimmin tunsi professori Gadolinin. Vihdin palanut kirkko korjattiin Bassin suunnitelmien mukaan ja se valmistui 1822. |
| Luonti: 27.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.10.2000 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.2014 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Suojelualuerajaus, YMn päätös |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Olkkalan kartano Inventointi 2007