 |
| Lappi | |
| Kittilä | |
| Särestöniemi | 201247 |
| Kiinteistötunnus: | 261-403-24-7; |
| Muu tunnus: | RN:o 24:7 Särestö |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kaukosen kylä |
| Osoite: | Särestöntie 880 99110 KAUKONEN |
| Nykykäyttö: | Museo |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Särestöniemen erämaatila ja ateljee on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asuinkentän ja asuinpihapiirin keskeinen osa on suojeltu rakennusperinnön suojemisesta annetun lain nojalla.
Kittiläläinen 1800- ja 1900-luvun vaihteen erämaatila täydentyi taiteilijakodiksi ja taidegalleriaksi kuvataiteilija Reidar Särestöniemen (1925-1981) toimesta. Hän teki samassa pihapiirissä elämäntyönsä. Asuinsijalla lähiympäristöineen on tässä tapauksessa poikkeuksellisen vahva ja todennettavissa oleva yhteys taiteilijan elämänvaiheisiin ja tuotantoon. |
| Luonti: 30.12.2010 Viimeisin muutos: 30.12.2010 |
| Historia |
| Nykynimi: Särestöniemi-museo |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Särestöniemen kokonaisuus koostuu kahdesta eri rakennusryhmästä. Vanha Särestö on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella ja Reidarin Särestö 1960-1980-luvuilla.
Taiteilija Reidar Särestöniemen (1925-1981) suku asettui Särestöön vuonna 1888, jolloin siellä jo oli rakennuksia kuten vuonna 1873 rakennettu päärakennus. Perhe oli sukunimeltään Kaukonen vuoteen 1931, jolloin muutti nimensä Särestöniemeksi. Reidarin syntymän aikaan perhe asui pihapiirin Pikkupirtissä, jota ei enää ole. Sen paikalle Reidar istutti myöhemmin muistolehdon. Palattuaan taideopintojen jälkeen 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Särestöön Reidar asui ja maalasi vanhassa päärakennuksessa. Sen pihapiiriin, lähemmäs rantaa, hän rakensi pian uuden saunarakennuksen, hetepirtin. Ensimmäisen ateljee- ja asuinrakennuksen Reidar rakennutti vuonna 1965 opiskeluaikaisen ystävänsä, arkkitehti Robert Gunstin suunnitelmien pohjalta, itse suunnitelmiin paljon puuttuen. Hirsirakennus tuhoutui tulipalossa vuodenvaihteessa 1977-1978. Galleria-rakennuksen Reidar rakennutti ateljee-asuinrakennuksensa viereen vuonna 1972. Näyttelytilojen lisäksi hirsirakennukseen oli sijoitettava sauna ja uima-allas. Piirustukset hän antoi arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän laadittaviksi. Rakennuksesta tuli taiteilijan kuoleman jälkeen Särestöniemi-museon näyttelytila. Reidar pystytti ateljee-asuinrakennuksen eteen vaateaitan, joka on juurakkojalalle kelohirsistä rakennettu (Babajaga-aitta). Lisäksi Reidarin pihapiiriin nousi halkovaja ja varastoja. Tulipalossa tuhoutuneen tilalle rakennettavan uuden ateljee- ja asuinrakennuksen suunnittelun Särestöniemi antoi arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunniteltavaksi. Rakennus valmistui jo kymmenen kuukauden kuluttua tulipalosta syksyllä 1978, ja eri paikkaan kuin edeltäjänsä. Reidar hankki omatoimisesti ikkunat, jotka arkkitehtien oli vain sovitettava suunnitelmiinsa. Särestöniemen museosäätiö perustettiin 1984 ja museo perustettiin 1985. Sen jälkeen on rakennettu vielä yksi rakennus, museon kahvila- ja toimistorakennus, joka sekin on Raili ja Reima Pietilän suunnittelema. Reidarin ateljee-asuinrakennus ja galleria ovat osittain yleisölle avoimia. Vanhan Särestön päärakennuksessa voi nähdä miten Särestöniemen perhe asui siinä 1940-1950-luvuilla. |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 |
| Lähteet |
| Arkkitehtitoimisto Antti Pihkala, Särestöniemen kunnostusohjelma 2.10.2002. Moniste. |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: 1. Rakennusten ja alueen käytön tulee olla sopusoinnussa niiden kulttuurihistoriallisen arvon kanssa. Toimintojen on sopeuduttava rakennuksiin siten, etteivät ne vaaranna rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa. Talousrakennuksia tulee käyttää niin, etteivät niiden ominaispiirteet vaarannu.
2. Korjaukset ja muutokset tulee tehdä rakennusten arkkitehtonista ominaisluonnetta vaalien ja alkuperäistä vastaavilla materiaaleilla. Palautettavat muutokset ovat mahdollisia. 3. Rakennusten ja rakennelmien korjaus- ja muutostöistä sekä liitekartalle rajattua aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. 4. Museovirasto voi myöntää suojelumääräyksistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.8.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Aitta |
|
||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Ateljeen raunio |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Ateljee-asuinrakennus tuhoutui tulipalossa vuodenvaihteessa 1977-1978. Rakennuksen kivijalka jätettiin paikoilleen kun uusi ateljee-asuinrakennus rakennettiin toiseen kohtaan. |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 23.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Ateljeerakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Raili ja Reima Pietilän suunnittelema ateljee-asuinrakennus on valmistunut 1978, kymmenen kuukautta edeltäjänsä tuhoutumisen jälkeen. Rakennus edustaa modernia hirsiarkkitehtuuria ja Pietilöille ominaista, luonnosta vaikutteita hakevaa muotoaiheistoa.
Uusi ateljee-asuinrakennus sijaitsee eri kohdassa kuin edeltäjänsä. Reidarin pihapiiri laajeni kun uusi ateljee-asuinrakennus sijoitettiin Vaarapellon takaosaan, kohtaan, josta on komea näkymä seudun suurtuntureille. |
| Luonti: 30.12.2010 Viimeisin muutos: 23.8.2013 |
| Historia |
| Reidar Särestöniemen ensimmäinen, vuonna 1965 valmistunut ateljee-asuinrakennus tuhoutui tulipalossa vuodenvaihteessa 1977-1978. Uusi, Raili ja Reima Pietilän suunnittelema ateljee-asuinrakennus valmistui kymmenen kuukautta myöhemmin.
Ateljee-asuinrakennus on ollut Reidarin kuoleman jälkeen Särestöniemen Museosäätiön omistuksessa ja museon käytössä. Rakennusta on kunnostettu. |
| Luonti: 23.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Babajaga-aitta |
|
||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Galleria |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Istutettu muistolehto |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Taiteilija Reidar Särestöniemi istutti muistolehdon sen rakennuksen - Pikkupirtin - kohdalle, jossa hän oli syntynyt. Rakennus on purettu (siirretty tai tuhoutunut) 1930- tai 1940-luvulla, jonka jälkeen perhe asui Vanhan Särestön päärakennuksessa. |
| Luonti: 22.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Lato 1 |
|
||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Lato 2 |
|
||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Lato 3 |
|
||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Maakellari |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelutiedot. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Navetta vinttikaivoineen |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Sauna ja heteallas |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Taiteilija Reidar Särestöniemi rakensi Vanhan Särestön päärakennuksen ja Ounasjoen rannan välille saunarakennuksen palattuaan asumaan Särestöön taideopintojensa jälkeen.
Kelohirsistä tehty rakennus käsittää saunan ja takkahuoneen (hetepirtin). Saunaosa on perustettu betonilaatalle. Rakennuksen eteen on kaivettu pyöreä "pulahtamisallas", heteallas. |
| Luonti: 22.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Talliaitta |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Talliaitan kaakkoisnurkan vieressä on hirrestä rakennettu, pärekattoinen käymälärakennus ja koirankoppi. |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 23.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Toimintakeskus |
|
||||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Vanhan Särestön päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 22.8.2013 Viimeisin muutos: 22.8.2013 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |