Etelä-Pohjanmaa | |
Seinäjoki | |
Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset | 201283 |
Kiinteistötunnus: | 743-1-27-4; |
Osoite: | Kauppakatu 17 60100 SEINÄJOKI |
Nykykäyttö: | Suojeluskunta-ja Lotta Svärd -museo |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kulttuuri |
Ajoitus: | Suunnittelu 1924-1924 |
Ajoitus: | Rakentaminen 1925-1925 |
Ajoitus: | Muutostyö 1990-1990 |
takaisin |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 24.10.2005 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: 1. Suojelu koskee kaikkien rakennusten julkisivuja.
2. Rakennusten sisätilojen suojelu koskee päärakennuksen tilajakoa ja kantavia rakenteita, sisäpintoja (materiaalit, väritys, työtavat) ja kiinteää sisustusta sekä piharakennuksen tilajakoa ja kiinteää sisustusta. 3. Rakennuksia on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuuri- ja arkkitehtuurihistorialliset ominaispiirteet säilyy. 4. Ulkoalueita on hoidettava siten, että niiden ilme, pinnoitteet ja kasvillisuus vastaavat kokonaisuudessaan historiallista luonnetta. 5. Olennaisiin muutoksiin ja korjauksiin on saatava Museoviraston hyväksyntä. 6. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. 7. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn kohteen on luovuttajan rakennussuojelulain 15 §:n mukaisesti luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle suojelumääräyksistä. 8. Suojelukohteen luovuttamisesta toiselle on ilmoitettava ympäristökeskukselle. 9. Rakennuksen vahingoittumisesta tai tuhoutumisesta on rakennuksen omistajan rakennussuojelulain 21 §:n mukaisesti viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.5.2014 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Piharakennus |
|
Kuvaus |
Piharakennus on kaksikerroksinen, rapattu kivitalo; alkuaan autotalli, vartiotupa asevarasto, sauna ja pesutupa, yläosaltaan asuinkäytössä |
Luonti: 29.10.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 24.10.2005 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
Päärakennus |
|
Kuvaus |
Suojeluskuntapiirin Esikuntatalo on ensimmäinen ainoastaan Suojeluskuntapiirin käyttöön valmistunut rakennus Suomessa. Se on myös suunnittelijansa Alvar Aallon ensimmäinen julkinen rakennus. Suurimmaksi osaksi talkootyöllä rakennettu talo valmistui joulukuussa 1925 ja sen vihkiäisiä vietettiin helmikuussa 1926.
Hienostunutta klassismia edustava rakennuskokonaisuus on merkittävä, koska se on ainut Alvar Aallon nuoruudentöistä, joka on säilynyt pitkälti alkuperäisenä. Entisen suojeluskuntapiirin piiriesikuntatalon rakennuskokonaisuus koostuu kadun varressa sijaitsevasta kolmikerroksisesta päärakennuksesta, kahdesta piharakennuksesta ja niiden välissä olevasta puistomaisesta pihasta pergolakatoksineen. Tyyliltään rakennukset edustavat hienostunutta klassismia ja niiden on luonnehdittu kuuluvan esifunktionalistisen uusklassismin ensimmäiseen vaiheeseen. Päärakennuksen julkisivu heijastaa yhtä aikaa sekä antiikkia että eteläpohjalaista talonpoikaisrakentamista. Pohjakerros on kivirakenteinen ja ensimmäinen ja toinen kerros ovat hirsirunkoiset ja vuodesta 1929 lautaverhoillut. Koko fasadin pituiset puiset pilasterit ovat tyyliltään korinttilaisia ja ne kaventuvat ylöspäin kohti koristeellisia kapiteeleja ja räystäslistoja. Alkuperäisiä suunnitelmia noudattaen rakennus on maalattu "Aallon vihreäksi", pilasterit vaalean kellertäviksi yhdistettynä ruskeaan kivijalkaan. Antiikin vaikutus näkyy loivassa aumakatossa ja räystäslistojen klassisissa koristeaiheissa ja kuvioissa. Kuuden pilasterin keskellä oleva ulko-ovi on pitkä ja kapea ja sen puuverhoilussa on käytetty timanttikuviointia. Ikkunaruudut ovat perinteiseen tyyliin kuusiruutuiset ja symmetriset. Piharakennukset ovat tyyliltään pelkistetympiä. Valkoisessa, sileäksi rapatussa kaksikerroksisessa piharakennuksessa kaarevat muodot ja symmetrisyys viittaavat pelkistettyyn klassisuuteen. Alueen itäosassa sijaitseva varastorakennus toistaa päärakennuksen lautaverhoilua ja sen myöhemmin kohotettu keskiosa puisine pilareineen antaa vaikutelman antiikin pylväshallista. Klassinen, pelkistetty linja jatkuu päärakennuksen interiöörissä. Värimaailmaltaan interiöörit ovat pysytelleet pitkälti "Aallon väreissä". Sisätilojen väritys koostuu murretuista vihreästä, sinisestä ja harmaasta. Eteisaulassa ja pohjakerroksessa on käytetty myös punaisen eri sävyjä ja mustaa. Puoliksi maatason alapuolella sijaitseva juhlava sali muistuttaa arkkitehtuuriltaan ja tunnelmaltaan eräänlaista linnoitusta ampuma-aukkoja muistuttavine ikkunoineen. Salin vaalean sininen ja harmaa väritys kuin myös katon reunan siniset friisikuviot on toteutettu klassisen hengen mukaisesti. |
Luonti: 26.2.2016 Viimeisin muutos: 26.2.2016 |
Historia |
Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntien piiriesikunta siirrettiin keväällä 1919 Seinäjoelle, jossa aluksi toimittiin vuokratiloissa. Pian kuitenkin koettiin tarpeelliseksi oman toimitalon rakentaminen. Tontin hankinnasta ja rakentamisesta päätettiin 12.6. 1924. Tulevan rakennuksen haluttiin viestittävän komeuttaan myös arkkitehtuuriltaan, joten suunnittelijaksi palkattiin oikea arkkitehti, vastavalmistunut ja pohjalaissyntyinen Alvar Aalto.
Aalto suunnitteli rakennusryhmän, joka käsitti kaksi kooltaan 21 x 10 m, kolmikerroksista rakennusta ulkohuoneineen. Toukokuussa 1925 alettiin rakennustyöt, talot rakennettiin talkootöinä ja osa rakennusmateriaaleista saatiin lahjoituksina. Jouluksi 1925 valmistuneet rakennukset vihittiin käyttöönsä helmikuussa 1926. Yhteensä niissä oli 35 lämmitettävää huonetta. Kokonaisuuteen sisältyi virastohuoneiden, varastojen, asepajan lisäksi puolipyöreä kokoussali, Lottien Piirijohtokunnan virkahuoneisto sekä piiripäällikön ja Piiriesikunnan virkailijoiden asunnot. Suojeluskuntapiirin Esikuntatalo on ensimmäinen ainoastaan Suojeluskuntapiirin käyttöön valmistunut rakennus Suomessa. Se on myös suunnittelijansa Alvar Aallon ensimmäinen julkinen rakennus. Suurimmaksi osaksi talkootyöllä rakennettu talo valmistui joulukuussa 1925 ja sen vihkiäisiä vietettiin helmikuussa 1926. Hienostunutta klassismia edustava rakennuskokonaisuus on myös siinä mielessä merkittävä, että se on ainut Alvar Aallon nuoruudentöistä, joka on säilynyt pitkälti alkuperäisenä. Arkkitehtuurinsa osalta taloa on luonnehdittu Aallon esifunktionaalisen klassismin ensimmäisen vaiheen päätyönä. Kun järjestö lopetettiin talo siirtyi 1944 ensin Kiinteistö oy:n ja sittemmin Eteläpohjanmaan Maakuntasäätiön haltuun. Kiinteistössä myös asuttiin edelleen. Jääkärieversti Matti Laurilan perhe asui talossa sen valmistumisesta 1925 everstin kuolemaan 1983 saakka. Toimistotiloja vuokrattiin erilaisille yhdistyksille ja yrityksille. Nykyään vuokraaja on Seinäjoen kaupunki ja tiloissa on viimeisen 25 vuoden ajan toiminut vapaaehtoista maanpuolustustyötä esittelevä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Rakentamisen aikataulu vuoden 1925 aikana oli ollut tiivis, joten viimeistely- ja korjaustöitä tehtiin vielä koko seuraavan vuosikymmenen ajan. Kokoussalin massapäällyste uusittiin vuonna 1928, mahdollisesti vesivahingon takia. Ulkotiloissa entisiä varastorakennuksia korotettiin 1928 ja niiden väliin rakennettiin uusi, kaksikerroksinen osa, jolloin saatiin lisää varastotilaa. Pihapiiriin istutettiin puita ja pensaita Alvar Aallon laatimien piirustusten mukaan. Sisustusta viimeisteltiin vuoteen 1929 asti, jolloin myös päärakennus laudoitettiin ja varustettiin vesikouruilla ja syöksytorvilla. Piharakennus rapattiin ja kaikki kolme rakennusta maalattiin ulkoa 1930. Kaikki edellä mainitut työt suoritettiin Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti. Kesällä 1982 rakennuksen julkisivuja korjattiin ja maalattiin. Maalaustyö tehtiin tarkasti alkuperäisiä värisävyjä noudattaen ja entistäen kaikissa kolmessa rakennuksessa. Päärakennukseen palautettiin sen alkuperäiset värit, jotka jossain vaiheessa olivat vaihtuneet vaaleansiniseen. 1983 toteutettiin päärakennuksen arkkitehtonisesti tärkeimpien sisätilojen korjaus ja maalaus, jossa myös noudatettiin alkuperäisiä esille saatuja maalipintoja. Tiettävästi alkuperäisinä kokonaan säilyneitä pintoja ovat eteisaulan katto, kaiteet ja alasaliin johtavat koristeelliset ovet. Muualla interiöörissä , porrashallissa, pohjakerroksen eteistiloissa ja sivuhuoneissa sekä juhlasalissa toteutus on pyritty saamaan mahdollisimman alkuperäiseen asuun maalaamalla. Myös Alvar Aallon suunnittelemat valaisimet korjattiin alkuperäiseen asuunsa salissa ja porrashuoneessa. |
Luonti: 26.2.2016 Viimeisin muutos: 26.2.2016 |
Lähteet |
Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin Esikuntatalo. Hietala Maria ja Pynttäri Eveliina. Näyttelyn käsikirjoitus. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki 30.8.2005 |
Luonti: 26.2.2016 Viimeisin muutos: 26.2.2016 |
Lähteet |
Kuvallinen dokumentointi. Suojelukuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Kuvaaja: Jenni Rauhala 6..7.2009. |
Luonti: 26.2.2016 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 24.10.2005 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
|
Ulkorakennus |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 24.10.2005 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |