 |
| Uusimaa | |
| Vihti | |
| Kourlan kartano | 201316 |
| Kiinteistötunnus: | 927-417-5-4; 927-429-1-38; 927-417-5-3; 927-417-3-186 (vanha); |
| Muu tunnus: | RN:o 3:157 Kourla RN:o 5:4 Kourlankoski |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kourla |
| Osoite: | Kourlantie 297 A, 03400 Vihti |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kourlan kartano sijaitsee lähellä Averiajärveä, noin 4 km Vihdin kunnan keskustasta, loivarinteisellä ylängöllä, josta avautuu näköala ympäröiville pelloille. Kartanopihaan kuluu kaksi päärakennusta, suuri kivinavetta sekä muita talousrakennuksia. Peltoaukemalla, metsäsaarekkeessa, on kartanon omistajiin kuuluneen Toll-suvun hautakappeli, ja vähän kauempana Vihdintien itäpuolella, Olkkalankoskessa kartanon mylly ja vesivoimalaitos. |
| Luonti: 5.1.2009 Viimeisin muutos: 18.2.2010 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos |
| Käyttöaika: 1981-1997 |
| Historia |
| Kartanon omistushistoria on kirjattu tutkija Hilkka Högströmin vuonna 1989 kokoamaan päärakennuksen historiaan.
Toll-suku tuli osittain sukulaisuuden, osittain oston kautta kartanon omistajaksi 1768. Kartano jouduttiin myymään 1836; ostaja oli viereisen Olkkalan kartanon vävy, professori Gustav Gabriel Hellström, aateloituna af Hällström. Emil af Hällströmin aikana Kourlassa oli karjanhoitokoulu 1913-17. Pankinjohtaja, senaattori Juhani Arajärvi osti kartanon 1929. Arajärven tytär möi kartanon Maatalouskoneiden tutkimussäätiölle 1978. Se yhdistettiin Olkkalaan sijoitettuun Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitokseen 1980. Högström toteaa historiikissaan 1989, että "kauppaa valmistelevista asiakirjoista voi lukea, ettei Kourlan päärakennusta aiottukaan ottaa käyttöön. Edellisen omistajan remontin keskeneräiset jäljet ovat sellaisenaan edelleen rakennuksessa." Nykyinen omistaja hankki kartanon 1997. Uudenmaan toiseksi suurimpaan järveen Hiidenveteen laskevan Vihtijoen alimman kulkuesteen Olkkalankosken pato saatiin avattua kalatiellä vuonna 2006. Pato liittyy Kourlan myllyyn. Kalatietä on sen jälkeen paranneltu ja säädetty kohti nykyistä muotoa. |
| Luonti: 23.2.2009 Viimeisin muutos: 27.8.2009 |
| Lähteet |
| Hilkka Högström. Kourlan kartanon päärakennus. Rakennushistoriallinen selvitys. Käsikirjoitus 12.9.1989, Vihdin museo, 1989.
Marjut Popelka. Olkkalan kartano. Ihmisiä ja elämää vihtiläisessä herraskartanossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1196. Hämeenlinna 2008. Eino Jutikkala-Gabriel Nikander. Suomen kartanot ja maatilat, ss. 206-207. |
| Luonti: 24.2.2009 Viimeisin muutos: 31.7.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö hyväksyy Uudenmaan ympäristökeskuksen suojelupäätöksestä tehdyn valituksen eikä vahvista ympäristökeskuksen päätöstä Kourlan kartanon pihapiirissä sijaitsevien pehtoorin talon, työväen asunnon, tallin, sikalan, autotallin, makasiinin eikä saunan osalta.
Ympäristöministeriö vahvistaa suojelupäätöksen Kourlan kartanon päärakennuksen, vanhan päärakennuksen, harmaakivinavetan, hautakappelin sekä mylly- ja voimalarakennuksen sekä näiden ympäristöjen osalta oheisen karttaliitteen mukaisesti ympäristökeskuksen määrittelemin aluerajauksin. SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Kourlan kartanon pihapiirin rakennuksia ympäristöineen, tiestöä ja istutettua puistoaluetta tulee hoitaa, vaalia ja käyttää siten, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Suojeltavaa ympäristöä muuttavia toimenpiteitä harkittaessa on niille hankittava Museoviraston hyväksyntä. 3. Piha-alueen avointa luonnetta ei tule rakentamalla rajata tai sulkea. 4. Kartanon päärakennusta ja vanhaa päärakennusta tulee käyttää siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo ei vaarannu. 5. Päärakennuksen ja vanhan päärakennuksen nykyinen ulkoasu tulee kunnostaa olemassa olevia materiaaleja vastaavilla rakennusaineilla eikä julkisivujen tai vesikattojen ulkoista muotoa saa muuttaa. 6. Päärakennuksen ja vanhan päärakennuksen huonejaon muutoksia tulee välttää samoin kuin kiinteän sisustuksen yksityiskohtien hävittämistä. 7. Uudemman päärakennuksen arvokkaat sisustusdetaljit kuten pariovet, kolmipeiliset ovet, niiden listalaitteet ja 1800-luvun uunit tulee säilyttää. 8. Hautakappelin korjaamisessa on käytettävä Museoviraston hyväksymiä materiaaleja ja menetelmiä. 9. Mylly- ja voimalarakennusta tulee käyttää niin, ettei sen teollisuushistoriallinen luonne vaarannu. Korjauksissa tulee säilyttää interiöörin tilanjako ja alkuperäiset rakenteet sekä myllyn toimintaan liittyvä koneistus ja rakenteet. 10. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Autotalli |
|
||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Tämä rakennus kuuluu niihin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.1999 suojeltuihin rakennuksiin, joiden suojelua Ympäristöministeriö ei valituksen jälkeen vahvistanut. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Harmaakivinavetta |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Varustettu automaattisilla juottolaitteilla, todetaan 1931 Suuressa maatilakirjassa. Karjaa oli tuona vuonna 80 lehmää ja kaksi sonnia. |
| Luonti: 27.7.2009 Viimeisin muutos: 27.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Makasiini |
|
||||||
| Kuvaus |
| Ei löydetty kartalta. |
| Luonti: 11.6.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Tämä rakennus kuuluu niihin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.1999 suojeltuihin rakennuksiin, joiden suojelua Ympäristöministeriö ei valituksen jälkeen vahvistanut. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Mylly-voimalaitos ja sen lähiympäristö |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Olkkalan kartanopuiston eteläpuolella Olkkalankoskessa sijaitsee aikoinaan kartanoiden yhteinen, nyt Kourlan tilalle kuuluva mylly ja voimalaitos. Joki on kunnostettu 2000-luvulla. |
| Luonti: 23.12.2008 Viimeisin muutos: 30.7.2009 |
| Historia |
| Kourlan kolme tilallista ja Olkkalan silloinen omistaja Carl Fred. Ekestubbe rakensivat Olkkalankoskeen 1760-luvulla entisten kahden jalkamyllyn tilalle ratasmyllyn, jossa oli kaksi kiviparia. Ratasmyllyä pystyttiin käyttämään läpi vuoden, jos jauhettavaa riitti.
Mylly toimi vesivoimalla. Sieltä kulki vaijerit joen yli missä ne pyörittivät höylää. Maanviljelysneuvos Emil af Hällströmin aikana (1899- 1918) tehtiin monia uudistuksia: alakoski padottiin, hankittiin vesiturbiini, rakennettiin hirsistä pieni hoitohuone, jonne sijoitettiin tasavirtageneraattori. Mylly muutettiin 1933 valssimyllyksi ja siellä valmistettiin vehnäjauhojen lisäksi ohra- ja kauraryynejä sekä mannasuurimoita. Myllyä käytettiin tuotannollisessa tarkoituksessa viimeisen kerran alkuvuodesta 1970. Kourlaan ja Olkkalaan saatiin sähkövalo 1902. |
| Luonti: 27.7.2009 Viimeisin muutos: 31.7.2009 |
| Lähteet |
| Marjut Popelka. Olkkalan kartano. Ihmisiä ja elämää vihtiläisessä herraskartanossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1196. Hämeenlinna 2008. |
| Luonti: 28.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET (OSA)
9. Mylly- ja voimalarakennusta tulee käyttää niin, ettei sen teollisuushistoriallinen luonne vaarannu. Korjauksissa tulee säilyttää interiöörin tilanjako ja alkuperäiset rakenteet sekä myllyn toimintaan liittyvä koneistus ja rakenteet. 10. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.7.2009 | |
| Pehtoorin talo |
|
||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Tämä rakennus kuuluu niihin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.1999 suojeltuihin rakennuksiin, joiden suojelua Ympäristöministeriö ei valituksen jälkeen vahvistanut. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Kaksikerroksisen uusklassistisin tyyli-ihantein toteutettu uudemman päärakennuksen rakentamisaikaa ei ole yksiselitteisesti selvitetty. Rakennus katettiin kaksiuraisilla vesikattolaudoilla ja hirsirunko vuorattiin punamullatulla sileällä pystylaudoituksella.
Ensimmäisen kerroksen huonekorkeus on toista kerrosta korkeampi, mikä näkyy julkisivuissa ikkunoiden kokoerona. Signe Branderin vuonna 1920 ottamassa valokuvassa satulakattoinen kapea kuisti suojaa pääsisäänkäyntiä. Kuistin ikä ei ole tiedossa. Majuri Toll joutui myymään Kourlan vuonna 1836 viereisen Olkkalan kartanon omistajan vävylle proferssori G.G. Hällströmille. 1860-luvulla molemmat kartanot olivat saman Hällströmin jälkeläisen hallussa. Arajärvi-suku tuli Kourlan omistajaksi 1929. Ennen Kourlan ostoa senaattori Juhani Arajärvi oli Oy Olkkala Ab:nb osakas. Remonttia suunnittelemaan palkattiin rakennusmestari Heikki Siikonen Hyvinkäältä. |
| Luonti: 23.2.2009 |
| Lähteet |
| suomen kartanot ja suurtilat I, s 206- |
| Luonti: 23.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Sauna |
|
||||||
| Kuvaus |
| Ei löydetty kartalta. |
| Luonti: 11.6.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Tämä rakennus kuuluu niihin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.1999 suojeltuihin rakennuksiin, joiden suojelua Ympäristöministeriö ei valituksen jälkeen vahvistanut. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Sikala |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Suuren maatilakirjan mukaan sikala oli tarkoitettu 100 sialle (1931). Sikalaan yhdistyi 250 kanan kanala. |
| Luonti: 27.7.2009 Viimeisin muutos: 27.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Tämä rakennus kuuluu niihin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.1999 suojeltuihin rakennuksiin, joiden suojelua Ympäristöministeriö ei valituksen jälkeen vahvistanut. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Talli |
|
||||||||||||
| Historia |
| Vuonna 1931 tilalla oli 11 hevosta (Suuri maatilakirja 1931). |
| Luonti: 27.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Tämä rakennus kuuluu niihin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.1999 suojeltuihin rakennuksiin, joiden suojelua Ympäristöministeriö ei valituksen jälkeen vahvistanut. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Toll-suvun hautakappeli ja sen lähiympäristö |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vanhan Vihdintien varrella sijaitseva hautakappeli on Toll-suvun rakennuttama 1785. Se on rapattu rakennus, jonka rautaportilla suljetun oviaukon päällä on marmorilaatta.
Hautakappeliin on haudattu marmorilaatan mukaan Kourlan kartanon entinen omistaja Carl Fredrik Toll. Lisäksi sinne on haudattu muita Toll-suvun edustajia sekä aseenkantaja. |
| Luonti: 23.12.2008 Viimeisin muutos: 25.11.2020 |
| Historia |
| Kappelia oli vaurioitettu 1900-luvun alussa (havainto tehty 1906).
Kartano oli Toll-suvun hallussa 1769-1837. Kappelin rakennutti Carl Fredrik Tollin kolmas vaimo Catherine Charlotte Svedenmark. |
| Luonti: 28.7.2009 |
| Lähteet |
| RHO neg. 88047-48, 30788, 30780
Kaarle Koikkeli. Vihdin historia I. Helsinki 1932. sivut 243-44. |
| Luonti: 28.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET (OSA)
8. Hautakappelin korjaamisessa on käytettävä Museoviraston hyväksymiä materiaaleja ja menetelmiä. --- 10. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
|
||||||||||||||
| Työväen asuintalo |
|
||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Tämä rakennus kuuluu niihin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.2.1999 suojeltuihin rakennuksiin, joiden suojelua Ympäristöministeriö ei valituksen jälkeen vahvistanut. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
| Vanha päärakennus |
|
||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.6.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET (OSA)
4. Kartanon päärakennusta ja vanhaa päärakennusta tulee käyttää siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo ei vaarannu. 5. Päärakennuksen ja vanhan päärakennuksen nykyinen ulkoasu tulee kunnostaa olemassa olevia materiaaleja vastaavilla rakennusaineilla eikä julkisivujen tai vesikattojen ulkoista muotoa saa muuttaa. 6. Päärakennuksen ja vanhan päärakennuksen huonejaon muutoksia tulee välttää samoin kuin kiinteän sisustuksen yksityiskohtien hävittämistä. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.7.2009 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
YMn päätös 0197L0179-27, aluerajaus |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kourlan kartanon hautakammio 927500004, hautapaikat