Uusimaa | |
Raasepori | |
Västerbyn kartano | 201325 |
Kiinteistötunnus: | 710-9-9350-1; 710-410-1-18; |
Muu tunnus: | 1:18 RN:o |
Kylä tai kaupunginosa: | /Tammisaari |
Osoite: | Hangövägen 2061A 10600 Ekenäs |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
takaisin |
Kuvaus |
Västerbyn kartano on keskeisellä ja näkyvällä paikalla Hankoon johtavan tien varrella Tammisaaressa. Se on eteläisin Pohjan lahden länsirannan kartanoketjussa ja sen päärakennuksen vanhin osa saattaa olla vanhin länsirannan kartanoista.
Västerbyn talouskeskuksessa on päärakennuksen lisäksi mm. pehtoorin asuinrakennus, kookas kivinavetta, ruoka-aitta ja kaksi saunaa. Päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvun alkuvuosilta, ja se on laajennettu nykyiseen kokoonsa 1880-luvulla. Lasiverantaa on sen jälkeen vielä korotettu kaksikerroksisella tornirakennelmalla. |
Luonti: 12.7.2010 Viimeisin muutos: 12.2.2014 |
Historia |
Aikaisempi nimi: Kunnalliskoti |
Käyttöaika: 1920-1950 |
Nykynimi: Mikaelskolan i Ekenäs |
Käyttöaika: 1995- |
Historia |
Västerbyn kartano muodostettiin kahdesta tilasta jo ennen vuotta 1600. 1600-luvun kuluessa siihen liitettiin vielä kolme tilaa. Ratsutila Västerbystä tuli 1634.
Kartanon historia liittyy sekä Hästesko- että Hisinger -sukuihin. Luutnantti M.F. Hisingeristä tuli kartanon omistaja 1886. Hän möi tilan Tammisaaren kaupungille 1902. Kaupunki muutti sen kunnalliskodiksi 1920-luvulla, jollaisena se toimi 1950-luvulle. Kunnalliskotitoiminnan päätyttyä päärakennus ja sen ympäristö pääsivät ylläpidon puutteessa huonoon kuntoon. Kohde suojeltiin rakennussuojelulain nojalla vuonna 1991. |
Luonti: 12.7.2010 Viimeisin muutos: 12.2.2014 |
Lähteet |
Eino Jutikkala, E. Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat I. Helsinki 1939. |
Luonti: 12.7.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: --- Västerbyn kartanon rakennukset sijaitsevat asemakaava-alueella ja ne on kaavassa merkitty rakennussuojelulain nojalla suojelluiksi rakennuksiksi. Asemakaavalla ei kuitenkaan ole mahdollista sellainen sisätilojen suojelu, mitä Uudenmaan lääninhallituksen antama suojelumääräys n:o 2 edellyttää. Siten rakennussuojelulain mukaiselle suojelulle on erityisiä syitä.
Rakennussuojelulain 2 § 2 momentin mukaisesti laajempia pelto- ja metsäalueita ei ole mahdollista suojella rakennussuojelulain nojalla. Näin ollen valtioneuvosto harkitsee oikeaksi hyväksyä Tammisaaren kaupunginhallituksen tekemän suojelualuerajausta koskevan valituksen ja, ottaen huomioon --- aluerajausta supistetaan oheisen liitekartan mukaiseksi.--- SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Suojelu koskee karttaan rajatulla alueella kartanon päärakennusta, sivurakennusta, kellari-aittaa, saunaa, käymälää, meijeriä, kivinavettaa sekä niihin liittyvää rakennettua piha-aluettta ja puistoa. 2. Rakennusten ulkoasussa sallitaan vain käytön vaatimia tai kulttuurihistoriallisen arvon säilymisen kannalta välttämättömiä korjauksia ja muutoksia. Pää- ja sivurakennuksen sisätiloissa tulee alkuperäinen tai sellaiseksi katsottava historiallinen kiinteä sisustus ja huonejako säilyttää. 3. Vähäisiä laajemmista korjauksista tai muutoksista on pyydettävä Museoviraston lausunto. 4. Rakennuksia pihapiireineen, puistoineen ja ympäristöineen tulee kunnostaa, hoitaa ja käyttää siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 5. Alueella voidaan Museoviraston annettua lausuntonsa lääninhallituksen luvalla sallia sellaista uudisrakentamista ja mahdollista tienrakentamista, joka on sopusoinnussa ympäristön ja sen kulttuurihistoriallisen arvon kanssa. 6. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. Ympäristöministeriön päätöksellä 5.1.2006 YM7/531/2005 suojelupäätös on kumottu meijerirakennuksen osalta. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.7.2010 | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa meijerirakennusta koskevan Uudenmaan ympäristökeskuksen suojelupäätöksen kumoamista koskevan päätöksen.
Perustelut Asiassa saadun selvityksen perusteella Västerbyn kartanon entinen meijerirakennus on huonokuntoinen eikä Museovirasto näe estettä entisen meijerirakennuksen purkamiselle ja sen korvaamiselle uudisrakennuksella. Alueella voidaan rakennussuojelupäätöksen 21.3.1991 mukaisesti määrätyin edellytyksin sallia sellaista uudisrakentamista, joka on sopusoinnussa ympäristön ja sen kulttuurihistoriallisen arvon kanssa. |
|
Luonti: 12.7.2010 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kellariaitta |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
Kivinavetta |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
Käymälä |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
Meijeri PURETTU |
|
Kuvaus |
PURETTU |
Luonti: 12.7.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 22.10.2008 Viimeisin muutos: 12.7.2010 | |
Päärakennus |
|
Historia |
Päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvun alkuvuosilta, jolloin paikalle pystytettiin kustavilaistyylinen mansardikattoinen hirsirakennus. Vapaaherra Mauritz Fridolf Hisinger - kunnallis- ja kulttuurielämässä ansioitunut varakas kartanoherra - laajensi rakennuksen nykyiseen kokoon 1880-luvulla. Tällöin siihen rakennettiin suurimmaksi osaksi tiilinen uusi huonerarja ja eteläsivun koristeellinen lasivilpola. Ulkoarkkitehtuurin yksityiskohdat ja talon kiinteä sisustus noudattelivat uusrenessasnssin tyyli-ihanteita.
Lasivilpolaa korotettiin myöhemmin kaksikerroksisella tornirakennelmalla. Muutoksia kartanorakenus koki vielä 1920-luvun lopulla, jolloin Tammisaaren kunnalliskoti sijoitettiin Västerbyhyn. Kunnalliskotitoiminnan päätyttyä päärakennus ja sen ympäristö pääsivät ylläpidon puutteessa huonoon kuntoon. |
Luonti: 12.7.2010 Viimeisin muutos: 12.2.2014 |
Lähteet |
Suojeluaineisto. MV/RHO.
Anne Molander, diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, 1987. Kopio suojeluaineistossa. |
Luonti: 12.7.2010 Viimeisin muutos: 12.7.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
Sauna |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
Sivurakennus |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 21.3.1991 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |