Uusimaa | |
Inkoo | |
Fagervikin ruukinkartano | 201330 |
Kiinteistötunnus: | 149-467-3-2 /10; |
Kylä tai kaupunginosa: | Svenskby |
Osoite: | 10250 Fagervik |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
takaisin |
Kuvaus |
Fagervikin rautaruukki perustettiin 1646, mutta vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun jälkipuoliskolta, ruukinpatruuna Johan Hisingerin ajalta. Kartanon miespiha ja kartanonpuisto sijaitsevat Bruksträsket -järven rannassa. Ruukin tuotanto- ja asuinalue sijaitsee kartanon itäpuolella, niiden välissä on joki. Ruukinkartanon oma kirkko ja siihen liittyvä kirkkomaa hautakappeleineen sijaitsee kartanon eteläpuolella.
Fagervikin ruukinalueen rakennukset ja kartanonpuisto on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 1993. Fagervikin ruukinalue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
Luonti: 19.10.2010 Viimeisin muutos: 13.1.2014 |
Historia |
Lähteet |
Koskinen, Riitta: Kartanot ja virkatalot Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin tuotannossa. Turun yliopisto, Turku 2012.
Lounatvuori, Irma (toim.): Fagervikin puutarhojen vuosisadat. SKS, Helsinki 2004. |
Luonti: 13.1.2014 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelupäätöksessä todetaan, että kartalle merkityllä alueella on usealla eri tavalla suojeltaviksi tarkoitettuja rakennuksia sekä muinaisjäännöksiä. Punaisella merkityissä rakennuksissa suojelu käsittää myös sisätilat, keltaisella merkittyjen ulkoasu on säilytettävä suojelumääräysten ilmoittamalla tavalla, vihreällä merkityt suojellaan osana kulttuuriympäristöä; sinisellä on merkitty ne ruukin toimintaan liittyneet laitteet jotka on suojeltu muinaismuistolailla.
SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Suojelumääräysten tarkoituksena on turvata Fagervikin kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja kartanomiljöön säilyminen. Määräykset eivät rajoita rakennusten ja alueen nykyistä käyttötapaa. 2. Rakennukset, luokka I (liitekartalla merkitty punaisella). Päärakennus sekä sivurakennukset, viljamakasiini, kirkko, kellotapuli, hautakappeli ja kirkkomaata ympäröivä kivimuuri sekä kiinalainen paviljonki. Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasua, joka tulee periaatteessa säilyttää nykyisellään, sekä kiinteää sisustusta. Niissä ovat sallittuja käytön kannalta välttämättömät ja luonteeltaan tilapäiset, Museoviraston suostumuksella tehtävät muutokset. 3. Rakennukset, luokka II (liitekartalla merkitty keltaisella). Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasua, joka on säilytettävä nykyisellään. Rakennusten käytön kannalta välttämättömät sekä luonteeltaan tilapäiset ja myöhemmin poistettavissa olevat muutokset ovat sallittuja Museoviraston suostumuksella. 4. Ranskalainen puisto sekä puutarha. Suojelumääräys koskee puistoa ja puutarhaa sekä luonteeltaan alkuperäisiä istutuksia ja kiinteitä puutarharakennelmia. Määräyksen tarkoituksena on säilyttää puiston nykyinen perusluonne ja huolehtia siitä, että alue tulevaisuudessa voitaisiin ennallistaa. 5. Kartanomiljöö (liitekartalla kolme punaisella rajattua aluetta; alueen 1 sisällä on erityisalue, jolla suojelumääräykset eivät ole voimassa). Alueita tulee hoitaa siten, että ne pääasiallisesti säilyvät nykyisellään. Uudisrakentamista voidaan sallia silloin, kun se on välttämätöntä tilanhoidon kannalta ja se voidaan toteuttaa tuottamatta haittaa ympäristölle. Puustoa ja tiestöä tulee hoitaa perinteisin tavoin. 6. Museovirastolla on oikeus myöntää suojelumääräyksistä poikkeuksia. 7. Rakennusten nykyistä tai historiallista käyttöä on pidettävä etusijalla ja niitä on hoidettava siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Suojelumääräysten alaisella alueella on ruukkitoimintaan liittyneitä, muinaismuistoiksi luokiteltavia kohteita (liitekartalla merkitty sinisellä). Niiden osalta sovelletaan muinaismuistolakia, joka edellyttää, että kaikille niitä koskeville toimenpiteille on saatava Museoviraston hyväksyntä. Liitekartalle vihreällä merkityt rakennukset ovat ympäristön kannalta tärkeitä ja ne tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Hautakappeli, luokka 1 |
|
Kuvaus |
Hisinger-suvun vaaleaksi kalkittu barokkiklassillinen hautakappeli sijaitsee kirkkotarhan kaakkoiskulmassa.
Oven yläpuolella on lapidaariseen kivityyliin laadittu sentenssi: ETT. ARF: DET. FLERE. FÅ ÄN SOM. BEGIERA. |
Luonti: 19.10.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET
1. Suojelumääräysten tarkoituksena on turvata Fagervikin kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja kartanomiljöön säilyminen. Määräykset eivät rajoita rakennusten ja alueen nykyistä käyttötapaa. 2. Rakennukset, luokka I (liitekartalla merkitty punaisella). Päärakennus sekä sivurakennukset, viljamakasiini, kirkko, kellotapuli, hautakappeli ja kirkkomaata ympäröivä kivimuuri sekä kiinalainen paviljonki. Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasua, joka tulee periaatteessa säilyttää nykyisellään, sekä kiinteää sisustusta. Niissä ovat sallittuja käytön kannalta välttämättömät ja luonteeltaan tilapäiset, Museoviraston suostumuksella tehtävät muutokset. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.1.2014 | |
Kellotapuli, luokka 1 |
|
Kuvaus |
Katetun kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa sijaitsevan tapulin kiviseen pohjakerrokseen on liitetty ruumishuone. |
Luonti: 19.10.2010 Viimeisin muutos: 13.1.2014 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset:
1. Suojelumääräysten tarkoituksena on turvata Fagervikin kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja kartanomiljöön säilyminen. Määräykset eivät rajoita rakennusten ja alueen nykyistä käyttötapaa. 2. Rakennukset, luokka I (liitekartalla merkitty punaisella). Päärakennus sekä sivurakennukset, viljamakasiini, kirkko, kellotapuli, hautakappeli ja kirkkomaata ympäröivä kivimuuri sekä kiinalainen paviljonki. Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasua, joka tulee periaatteessa säilyttää nykyisellään, sekä kiinteää sisustusta. Niissä ovat sallittuja käytön kannalta välttämättömät ja luonteeltaan tilapäiset, Museoviraston suostumuksella tehtävät muutokset. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.1.2014 | |
Kinesiska paviljongen, Kiinalainen paviljonki |
|
Kuvaus |
Fagervikin kartanon maisemapuistossa sijaitseva huvimaja - Kiinalainen paviljonki - on tärkeimpiä rokokooajan chinoiserie-tyylin edustajia Suomessa. Lisäksi Fagervikin kartanon päärakennuksessa on yksi toisen kerroksen huoneista sisustettu alun perin tähän tyyliin. Kiinalainen paviljonki sijaitsee kartanon päärakennuksen pohjoispuolelle levittäytyvään maisema- ja metsäpuistoon kuuluvalla saarella (Brännäsholmen) Bruksträsket -järvellä.
Paviljonki on pohjamuodoltaan kahdeksankulmainen ja sen peltikatteinen vesikatto on muodoltaan telttakatto, joka huipentuu keskellä viiritankoon. Vesikattoa koristavat paviljongin kiinalaistunnelmaan liittyvät pellistä muotoillut lohikäärmeet sekä räystäällä että katon keskellä. Sisätilassa keskeisintä on kiinalaisin ja japanilaisin kuva-aihein toteutettu koristelu. Paviljongille johtavat kallioon hakatut porrasaskelmat. |
Luonti: 13.1.2014 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 20.10.2010 Viimeisin muutos: 13.1.2014 | |
Kirkko, luokka 1 |
|
Kuvaus |
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Fagervikin ruukinpatruunan rakennuttama ja ylläpitämä muurin kirkko kellotapuleineen ja hautakappeleineen on kiinteä osa kartanon ja ruukkiyhteisön historiaa ja kulttuuriympäristöä.
Kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko, ristikeskuksesta kohoaa suippokattoinen kahdeksankulmainen lanterniini. Sakaristo on itäisen ja pohjoisen ristivarren kulmauksessa. Punamullatuissa seinissä on pystyvuoraus, suorakaiteen muotoiset ikkunat ovat pikkuruutuiset. Kirkkosalin hirsipintaiset seinät ovat lautaholvin tavoin valkeiksi maalatut. Ristikeskuksessa on myöhemmin lisätty tukirakenne. Kiinteä sisustus saarnastuoleineen lienee alkuperäinen. Taiteellisesti korkeatasoinen Ristiinnaulitsemista esittävä rokokookehyksinen alttaritaulu on vuodelta 1738. Eteläristissä olevassa herrasväen lehterissä on puuleikkauksin koristettu galleriaseinämä. Pohjoisristissä olevalla lehterillä on 1763 hankittu tukholmalaisen urkurakentaja Olof Hedlundin rakentama 4 1/2 -äänikertainen urkupositiivi vuodelta 1726. Lähes alkuperäisenä säilynyt positiivi kuuluu Suomen vanhimpiin koneistoltaan lähes alkuperäisenä säilyneisiin urkuihin. |
Luonti: 19.10.2010 |
Historia |
Fagervikin kirkko rakennettiin 1736-1737 rakennusmestari Johan Friedrich Schultzin johdolla. Ikkunat uusittiin 1857.
Tehdasseurakunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo 1600-luvun puolivälissä. Ruukinpatruuna huolehti papin palkkaamisestä aina vuoteen 1870 asti, jolloin velvollisuus siirtyi Inkoon seurakunnalle. |
Luonti: 19.10.2010 |
Lähteet |
Alf Brenner, Fagervik. Ingå, Fagervik, Degerby. En västnyländsk bygdekrönika. Ekenäs 1936.
Suomen urkukartta. Näyttelyluettelo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1996. |
Luonti: 19.1.2011 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset:
1. Suojelumääräysten tarkoituksena on turvata Fagervikin kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja kartanomiljöön säilyminen. Määräykset eivät rajoita rakennusten ja alueen nykyistä käyttötapaa. 2. Rakennukset, luokka I (liitekartalla merkitty punaisella). Päärakennus sekä sivurakennukset, viljamakasiini, kirkko, kellotapuli, hautakappeli ja kirkkomaata ympäröivä kivimuuri sekä kiinalainen paviljonki. Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasua, joka tulee periaatteessa säilyttää nykyisellään, sekä kiinteää sisustusta. Niissä ovat sallittuja käytön kannalta välttämättömät ja luonteeltaan tilapäiset, Museoviraston suostumuksella tehtävät muutokset. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.1.2014 | |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 19.10.2010 Viimeisin muutos: 30.4.2015 | |
Kirkkomaata ympäröivä kivimuuri, luokka 1 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET
1. Suojelumääräysten tarkoituksena on turvata Fagervikin kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja kartanomiljöön säilyminen. Määräykset eivät rajoita rakennusten ja alueen nykyistä käyttötapaa. 2. Rakennukset, luokka I (liitekartalla merkitty punaisella). Päärakennus sekä sivurakennukset, viljamakasiini, kirkko, kellotapuli, hautakappeli ja kirkkomaata ympäröivä kivimuuri sekä kiinalainen paviljonki. Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasua, joka tulee periaatteessa säilyttää nykyisellään, sekä kiinteää sisustusta. Niissä ovat sallittuja käytön kannalta välttämättömät ja luonteeltaan tilapäiset, Museoviraston suostumuksella tehtävät muutokset. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.10.2010 | |
Päärakennus, luokka 1 |
|
Historia |
Fagervikin ruukinpatruuna Johan Hisinger rakennutti kartanolle uuden päärakennuksen 1770-luvulla. Rakennuksen piirustukset laati vuonna 1771 Turun kaupunginarkkitehti Christian Fr. Schröder. Kaksikerroksinen rakennus muurattiin tiilistä, jotka valmistettiin omassa tiiliruukissa. Myös kaikki rakentamisessa tarvittavat rautatarvikkeet, kuten vesikaton pellit, olivat ruukin omaa tuotantoa. Uunien messinkiluukut tilattiin Tukholmasta. Ruotsista tuotettiin myös mm. lattia- ja porraskivet.
Rakennuksen korkeatasoinen sisustus käsitti maalattujen rintapaneelien lisäksi aiheiltaan monenlaisia seinämaalauksia ja ovenpäällysmaalauksia. Sisustustyöt saatiin pääosin valmiiksi siihen mennessä kun kuningas Kustaa III yöpyi kartanon päärakennuksen toisessa kerroksessa kesäkuussa 1775. Kuninkaanhuoneen viereisen huoneen, kiinalaisen förmaakin, kiinalaisaiheiset maalatut tapetit ovat valmistuneet vasta kuningasvierailun jälkeen. |
Luonti: 13.1.2014 |
Lähteet |
Koskinen, Riitta: Kartanot ja virkatalot Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin tuotannossa. Turun yliopisto, Turku 2012. |
Luonti: 13.1.2014 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.1.2014 | |
Rakennukset, luokka 2 (liitekartalla merkitty kelt |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ranskalainen puisto ja puutarha |
|
Historia |
Trädgården och parken är anlagda på 1700- och 1800-talen och man känner väl till deras historia och allmänna karaktärsdrag. En mer detaljerad kunskap om trädgårdens och engelska parkens skeden har däremot saknats. Sedan 1999 har en forskargrupp bedrivit arkivforskning för att reda ut de omständigheter som påverkat utformningen av Fagerviks parkmiljö.
Skogscentralen Kustens röjning av parkskogen har genomförts sommaren 2001. (Museiverkets utlåtande 3.1.2002). Parken drabbades av stormskador under våren 2002 och en del av skogarna föll omskull. Uppredningen av dessa skador och bortkörningen av riset från den tidigare röjningen var ett viktigt arbete under sommaren 2002. Parken har återfått en del av den gamla karaktären med öppenhet och ljus, i synnerhet labyrintudden med sina gångsystem. |
Luonti: 20.10.2010 Viimeisin muutos: 20.10.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET
4. Ranskalainen puisto sekä puutarha. Suojelumääräys koskee puistoa ja puutarhaa sekä luonteeltaan alkuperäisiä istutuksia ja kiinteitä puutarharakennelmia. Määräyksen tarkoituksena on säilyttää puiston nykyinen perusluonne ja huolehtia siitä, että alue tulevaisuuudessa voitaisiin ennallistaa. 5. Kartanomiljöö (liitekartalla kolme punaisella rajattua aluetta; alueen 1 sisällä on erityisalue, jolla suojelumääräykset eivät ole voimassa). Alueita tulee hoitaa siten, että ne pääasiallisesti säilyvät nykyisellään. Uudisrakentamista voidaan sallia silloin, kun se on välttämätöntä tilanhoidon kannalta ja se voidaan toteuttaa tuottamatta haittaa ympäristölle. Puustoa ja tiestöä tulee hoitaa perinteisin tavoin. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.10.2010 | |
Sivurakennus 1, luokka 1 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.1.2014 | |
Sivurakennus 2, luokka 1 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 19.10.2010 | |
Viljamakasiini, luokka 1 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.1.2014 | |
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |