Uusimaa | |
Porvoo | |
Sundmalmin tila | 201346 |
Kiinteistötunnus: | 638-420-3-71; |
Muu tunnus: | RN:o 3:71 Sundmalm |
Kylä tai kaupunginosa: | Gäddrag |
Osoite: | Sundmalmintie 62 07350 GÄDDRAG |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Maa- ja metsätalous |
Ajoitus: | Rakentaminen 1917-1917 Arvioitu ajankohta |
takaisin |
Kuvaus |
Sundmalm on ollut tasavallan presidenttinä 1940-1944 toimineen Risto Rytin ja hänen puolisonsa Gerda Rytin vapaa-ajan koti, jossa on voinut harrastaa maataloutta ja metsänhoitoa.
Huvilamainen päärakennus sijaitsee mäellä, pihapiirin korkeimmalla paikalla ja rakennuksista lähimpänä rantaa. Päärakennuksen toisella, sisämaan puolella, on varsinainen pihapiiri, jonka sivuilla sijaitsevat tilanhoitajan asuinrakennus, viljamakasiini, navetta ja varastorakennus (puu- ja työkaluvaja). Rakennukset ovat tiettävästi arkkitehti Elias Paalasen suunnittelemia puurakennuksia vuodelta 1917. Rakennusten ulko- ja sisäpintoja on Rytien omistusaikana jonkin verran uusittu. Päärakennus on alun perin suunniteltu ympärivuotisesti asuttavaksi pienen maatilan päärakennukseksi. Se on vaalea, pystysuuntaisella peiterimalaudoituksella vuorattu hirsirunkoinen rakennus, jonka satulakatto on katettu savitiilillä. Rannan puoleista julkisivua leimaavat pohjamuodoltaan puolipyöreät veranta ja parveke ja puolikaaren muotoinen räystäslinja parvekeoven ja -ikkunan yläpuolella. Päärakennuksen lähellä sijaitseva leikkimökki on rakennettu päärakennuksen tyyliin. Tilanhoitajan rakennus on myös rakennettu ympärivuotiseeen asuinkäyttöön. Navetta, viljamakasiini ja varastorakennus ovat punaisiksi maalattuja. Viljamakasiinissa on samanlainen tiilikate kuin päärakennuksessa, muissa talousrakennuksissa on huopakate. Pihapiirissä on vanhaa, maisemallisesti merkittävää puustoa. Edessä oleva saari on Rytien toimesta yhdistetty mantereeseen kivipengerryksellä. Saaren kärjessä on ollut laituri ja uimahuone. Rannassa on Rytien vuonna 1937 tuolloin suosittuun tapaan rakennuttama hirsirakennus, Sportstugan, johon on liittynyt myös tenniskenttä. Sportstugan ei kuitenkaan sisälly suojelualueeseen. Sundmalmin tilalla on presidentti Risto Rytin asuinpaikkana huomattavaa valtakunnallista arvoa kulttuuri- ja henkilöhistorian kannalta. Sundmalm on myös osa Gäddragsfjärdenin maisemaa. |
Luonti: 26.9.2013 Viimeisin muutos: 13.3.2018 |
Historia |
Muu nimi: Presidentti Risto Rytin kesäasunto |
Käyttöaika: 1934-1956 |
Historia |
Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti ja puoliso Gerda (o.s. Serlachius) Ryti ostivat Sundmalmin tilan vuonna 1934 rouva Astrid Söderbergiltä (vuorineuvos Wilhelm Schaumanin tytär). Sitä ennen Rytit olivat viettäneet kesät Gerda Rytin lapsuuden kesänviettopaikassa Hämeenlinnan Katumajärven rannalla, Koivisto-nimisellä tilalla, jonka Rytit olivat lunastaneet itselleen. Risto Ryti oli kuitenkin kaivannut kesänviettopaikkaa, jossa voisi harjoittaa myös maanviljelystä. Uusi kesänviettopaikka Sundmalm oli maatila, mutta sen lisäksi myös merenrantahuvila.
Porvoon maalaiskunnassa, Gäddraginlahden rannalla sijaitseva Sundmalm oli jo valmiiksi rakennettu Rytien ostaessa sen. Kaikki rakennukset olivat puurakennuksia ja rakennettu tiettävästi arkkitehti Elias Paalasen vuonna 1917 laatimien piirustusten mukaan. SOK:n rakennusosaston arkkitehtina tuolloin toiminut Paalanen oli itse rakentanut samoihin aikoihin lähelle perheelleen Hauenkoukku-nimisen kesäpaikan. Ostettuaan Sundmalmin tilan vuonna Rytit ryhtyivät heti kunnostamaan rakennuksia, jotka tosin olivat hyvässä kunnossa. Hirsirunkoinen päärakennus sai kesällä 1934 uuden ulkovuorilaudoituksen ja se maalattiin vaalean ruskehtavalla öljymaalilla, listoitukset ja muut yksityiskohdat maalattiin valkoisiksi. Päärakennuksen alun perin pärein katettu vesikatto sai tiilikatteen, joka tehtiin Kupittaan punaisista kattotiilistä. Talousrakennusten seinät punamullattiin ja niiden pärekatot saivat huopakatteen. Uimahuone ja leikkimökki maalattiin kuten asuinrakennukset. Päärakennuksen sisätilat maalattiin ja tapetoitiin uusin värein Gerda Rytin johdolla. Puutarhaa Rytit uudistivat Paul Olssonilta tilatun suunnitelman mukaan. Pellot salaojitettiin, vuoroviljely aloitettiin ja karjanhoito sai oman suunnitelmansa. Sundmalmissa asui ennestään tilanhoitajapariskunta Johan Evald ja Edla Wallenius, jotka vastasivat käytännön toimista. Risto Ryti ei itse tehnyt maatilan töitä, mutta halusi suunnitella ja seurata tilanhoitoa niin paljon kuin työkiireiltään ehti. Sitä hän teki myös kirjeitse, myös sodan jälkeen vankilassa istuessaan. Ryti toimi Tasavallan presidenttinä sotavuosina 1940-1944. Silloin Rytit asuivat välillä Sundmalmissa ja maatilan sato oli tärkeä ruokahuollon kannalta. Samaan aikaan Sundmalmin hankinnan ja kunnostustöiden kanssa Rytit olivat mukana toisessakin rakennushankkeessa. He olivat rakennuttamassa Helsingin Itäiseen Kaivopuistoon useamman perheen asuintaloa, jonka suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio, yksi hankkeen osakkaista. Arkkitehti Kallio ei tiettävästi osallistunut Sundmalmin rakennusten uudistamiseen. Rytit muuttivat Kaivopuiston uuteen asuntoon tammikuussa 1935. Kesiksi he lähtivät Sundmalmiin. |
Luonti: 26.9.2013 |
Lähteet |
Ryti-Erkinheimo, Hanna-Liisa, Gerda Rytin elämäkerta I. WSOY 1998.
Turtola, Martti, Risto Ryti: elämä isänmaan puolesta. Otava 1994. |
Luonti: 26.9.2013 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.6.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset:
1. Rakennuksia ja suojeltavaa aluetta puustoineen tulee käyttää ja hoitaa siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Rakennusten ulkoasun korjauksissa tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja ja mahdollisten muutosten tulee olla ennallistavia. 3. Päärakennuksen huonejako ja historiallinen kiinteä sisustus tulee säilyttää. 4. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Leikkimökki |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.6.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 | |
Navetta |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.6.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 | |
Pehtoorin talo |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.6.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 | |
Puu- ja työkaluvaja |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.6.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 | |
Päärakennus |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.6.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 | |
Viljamakasiini |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.6.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 | |
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |