Pirkanmaa | |
Kangasala | |
Markkulan tila | 201356 |
Kiinteistötunnus: | 211-449-10-10; 211-449-9-4; 211-449-10-4; |
Muu tunnus: | RN:o 9 Marttila, RN:o 10 Markkula |
Kylä tai kaupunginosa: | Suinula |
Osoite: | Mustoontie 31 36120 SUINULA |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Maa- ja metsätalous |
takaisin |
Kuvaus |
Entisestä Markkulan tilasta on muodostettu tilat Marttila ja Markkula, joiden mailla entisen Markkulan talouskeskuksen rakennukset sijaitsevat.
Suojeltuja ovat Markkulan uusi ja vanha päärakennus, sauna-pakarirakennus, kaksi aittaa, talli ja navetta. Pihapuistoon sisältyy myös puutarha ja kaksi porttia pylväineen. Tilakeskus pihapiireineen yhdessä läheisen Franssilan sotilasvirkatalon ja ympäröivien viljelyaukeiden kanssa on arvokas kulttuuriympäristö (kunnan yleiskaavoitus). |
Luonti: 10.7.2013 Viimeisin muutos: 21.2.2018 |
Historia |
Historia |
Markkulan tila on ollut samalla suvulla vuodesta 1638 lähtien, jolloin Riun Klemolan väki siirtyi tälle asuinpaikalle. Riku oli keskiaikainen mahtikylä.
Suinulan Markkulassa käytiin kansalaissodan ensimmäinen varsinainen ja vaikutuksiltaan vakava yhteenotto (31.1.1918) punaisten ja valkoisten välillä. Tampereelta lähti Kangasalle aseita noutamaan toistasataa valkoista, pääasiassa nuoria ja opiskelijoita. Piiritystaistelun ja antautumisen jälkeen Markkulan talossa, tallin edustalla, heistä sai ns. Suinulan verilöylyssä surmansa 17 ja haavoittui 26. Tämän välikohtauksen vuoksi Markkulan tallilla on varsin suuri symboliarvo. (Ote suojelupäätöksestä). |
Luonti: 17.3.2010 Viimeisin muutos: 10.7.2013 |
Lähteet |
Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle, Porvoo 1993. |
Luonti: 17.3.2010 Viimeisin muutos: 22.1.2014 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Asiassa saadun selvityksen perusteella Kangasalan kunnan Suinulan kylässä Marttila ja Markkula -nimisillä tiloilla RN:ot 9 ja 10 sijaitsevat vanha ja uusi päärakennus, sauna-pakarirakennus, kaksi aittaa, talli ja navetta sekä pihapiiri, pihapuisto, puutarha ja kaksi porttia pylväineen muodostavat sellaisen rakennetun alueen, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian ja erityisten ympäristöarvojen kannalta. Tämä rakennettu alue, johon tallirakennus kuuluu olennaisena osana, on sellainen kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojeltava kohde, jota rakennussuojelulaissa tarkoitetaan.
SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Suojelu kohdistuu kaikkien rakennusten ulkoasuun, joissa ennallistavat tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittuja. Suojelu koskee myös vanhan päärakennuksen kattorakenteita ja säilyneitä entisiä katemateriaaleja. 2. Vanhan ja uuden päärakennuksen, sauna-pakarin ja aittojen osalta myös niiden huonejako sekä kiinteän sisustuksen sellaist osat kuten listat, ovet ja uunit, jotka antavat rakennukselle sen historiallisesti arvokkaan leiman, ovat suojeltavia. 3. Rakennuksia on korjattava vanhoja rakennusosia mahdollisimman tarkoin hyväksi käyttäen sekä oikeita materiaaleja ja työtapoja soveltaen. 4. Rakennuksia ja niiden pihapiiriä sekä ympäristön perinteistä kasvillisuutta tulee käyttää, kunnostaa ja hoitaa siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 5. Suojeltavassa pihapiirissä voidaan sallia ympäristöön sopeutuvaa uudisrakentamista. 6. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Aitta |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 18.1.2011 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Kaksi aittaa |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
Navetta |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
Portti 1 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 23.1.2014 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
Portti 2 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 6.2.2014 | |
Sauna-pakarirakennus |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
Talli |
|
Kuvaus |
Kookas talli sijaitsee talouskeskuksen luoteisnurkassa. Sen yliset on myöhemmin madallettu. |
Luonti: 17.3.2010 |
Historia |
Suinulan Markkulassa käytiin kansallissodan ensimmäinen varsinainen ja vaikutuksiltaan vakava yhteenotto punaisten ja valkoisten välillä. Tampereelta lähti Kangasalle aseita noutamaan toistasataa valkoista, pääasiassa nuoria ja opiskelijoita. Piiritystaistelun ja antautumisen jälkeen Markkulan talossa, tallin edustalla, heistä sai surmansa 17 ja haavoittui 26 ns. Suinulan verilöylyssä. Tämän välikohtauksen vuoksi Markkulan tallilla on varsin suuri symboliarvo. (Ote suojelupäätöksestä).
Museovirasto puoltaa tallin suojelua rakennussuojelulain nojalla historialliseen tapahtumaan liittyvänä rakennusmuistomerkkinä. Talli on tärkeä osa kulttuurihistorialtaan ja ympäristöarvoiltaan merkittävää pihapiiriä. |
Luonti: 17.3.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
Uusi päärakennus |
|
Historia |
Ullakkotiloissa näkyy hienosti katemateriaalien kehitys suhteessa työmenetelmien kehittymiseen (tarkastuskertomus 22.5.1996, Cavén ja Kronlöf). |
Luonti: 17.3.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
Vanha päärakennus |
|
Historia |
Rakennus on ryhdikäs ja hyväkuntoinen. Kaikki kattorakenteet ovat alkuperäisiä. Selkäpuiden päällä lepäävät ruoteet joiden paksuus vaihtelee 30-50 mm. Ruoteet ovat kirveellä veistetyt. Päreiden päälle on asennettu kolmiorimahuopakate 1900. Huopakatteen päälle on myöhemmin asennettu tiilikate.
Rakennuksen toinen pääty on toiminut mm. luokkahuoneina. Rakennuksen päädyssä on luonnonkivistä holvaamalla tehty kellari. (tarkastuskertomus 22.5.1996, Cavén ja Kronlöf). |
Luonti: 17.3.2010 Viimeisin muutos: 17.3.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 15.10.1998 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 3.12.2010 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |