 |
| Uusimaa | |
| Espoo | |
| Villa Rulludd | 201505 |
| Kiinteistötunnus: | 49-412-1-979 /1; |
| Muu tunnus: | RN:o 1:979 Rulludden |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kaitaa |
| Osoite: | Rullaniementie 15 02260 ESPOO |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1873-1908 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Villa Rulludd on arvokas esimerkki pääkaupungin lähirannikon ja saariston kesähuvila-asutuksesta, joka syntyi höyrylaivareittien varrelle 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Huvilan päärakennus on rakennettu 1873-1908 useammassa eri vaiheessa Kihlman-suvun kesänviettopaikaksi. Huvilan on sen jälkeen omistanut vain Espoon kaupunki.
Huvilarakennuksen julkisivut ja sisätilat ovat 1908 valmistuneiden muutos- ja täydennystöiden tuloksena syntyneessä asussa, jota on Espoon kaupungin omistusaikana ylläpidetty. Eri rakennus- ja muutosajankohtien tyylisuunnat, muodot ja rakennustekniikat näkyvät päärakennuksen ulkoasussa edelleen selvästi. Puistomainen puutarha, jonka koriste- ja hyötykasvi-istutukset karttuivat monipuolisesti vuosien mittaan, on säilynyt osittain. Ulkorakennukset on purettu. |
| Luonti: 4.9.2013 Viimeisin muutos: 4.9.2013 |
| Historia |
| Aikaisempi käyttötarkoitus: Kesähuvila |
| Käyttöaika: 1873 - noin 1980 |
| Historia |
| Rulludd oli entinen Frisansin tilan lastauspaikka merenrannassa. Helsingin ruotsinkielisen normaalikoulun rehtori Alfred Kihlman (1825-1904) osti merenrantaan rajoittuvan, metsäisen palstan vuonna 1873 kirvesmies Johan Johanssonilta, joka oli siellä jo aloittanut hirsirunkoisen huvilan rakentamisen. Rakentaminen jatkui ja Kihlmanin perhe saattoi ottaa päärakennuksen käyttöön jo saman vuoden kesällä. Siinä oli perinteinen, keskeissaliin perustuva pohjakaava, yhteensä viisi huonetta ja keittiö sekä kaksi huonetta ullakkokerroksessa. Sisätilojen viimeistely jatkui vuosien ajan. Perhe meni joinakin kesinä muualle kesänviettoon ja antoi oman huvilansa vuokralle.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin yksi Kihlmanin lapsista, Lorenzo Kihlman, rakennutti vanhemman rakennuksen ja rannan väliin kesähuvilan omalle perheelleen. Rakennus ostettiin (ilmeisesti helsinkiläisen) puusepäntehtaan valmiista huvilamallistosta ja koottiin esivalmiista osista rakennuspaikalla, jossa valmiiseen malliin tehtiin joitakin vähäisiä muutoksia. Uusi huvilarakennus poikkesi tyylillisesti, ja runsaasti koristeltuna ensin rakennetusta. Sitä nimitettiin Päijänne-huvilaksi ja myös Kesähuvilaksi, sillä sitä ei rakennettu talvella käytettäväksi. Siihen lisättiin vuonna 1901 vielä arkkitehti David Frölander-Ulfin piirtämä torni, jonka kaarevalinjaiset ikkunat näyttivät sen selvästi myöhemmin lisätyksi rakenteeksi. Tornin kohdalla päädyssä oli ensin ulkoportaat ullakolle, mutta tornin myötä sinne päästiin sisäkautta. Vanhin huvilarakennus uudistettiin vuonna 1908 ulkoasultaan huviloissakin suosittuun herraskartanotyyliin kun se korotettiin kaksikerroksiseksi ja muutettiin mansardikattoiseksi arkkitehti Hjalmar Åbergilta tilattujen piirustusten mukaan. Myös pääsisäänkäynti varustettiin uudella avoveranta- ja parvekerakennelmalla. Samalla kaksi huvilarakennusta yhdistettiin toisiinsa rakentamalla niiden väliin tilava veranta ja käytävä. Lorenzon kesähuvila vuodelta 1893 sai jäädä ennalleen. Huvila säilyi Kihlman-suvun omistuksessa yli vuosisadan. Vuorolaivaliikenne Helsingin ja saariston huvila-asutuksen välillä mahdollisti vilkkaan sosiaalisen elämän kesäaikaan. Jo ensimmäisen sukupolven aikana Rulluddenin huvilalle mentiin joskus myös jouluksi ja vuodenvaihteeksi. Vuonna 1980 huvila myytiin Espoon kaupungille. Se sai asemakaavassa suojelumerkinnän vuonna 1983. Huvila osoitettiin vuonna 1989 Espoon kaupunginmuseon hallintaan. Päärakennus kunnostettiin 1990-1992 kotiseututaloksi ja mm. joidenkin huoneiden vanhat tapetit ja pinkopahvit voitiin konservoida. Rakennuksen vanhinta osaa (Kihlmanien Talvihuvila) käytetään ympäri vuoden. Sen toisessa kerroksessa on vuodesta 2005 lähtien ollut Espoon kaupunginmuseon näyttelytila, jossa on esitelty kesänviettoa huvilassa 1920-1930 -luvuilla. Muuta osaa rakennuksesta on käytetty vain kesäisin. Rakennusta on kunnostettu vuonna 2013. Huvilan puutarha istutuksineen on ollut olennainen osa kokonaisuutta ja sen hoito keskeinen osa kesänviettoa. Yksi Alfred Kihlmanin pojista, Oswald Kihlman, oli kasvitieteilijä, joka mm. toi sinne myös uusia kasvilajeja. Hän rakennutti sittemmin oman kesähuvilan lahden toiselle puolelle. Monet puut ja pensaat, joita aikanaan istutettaessa nimettiin mm. suvunjäsenten mukaan, ovat säilyneet. Kihlmanit ylläpitivät puutarhaa 1900-luvun puoliväliin asti. Pihapiirin puutarha sisältyy rakennussuojelulain nojalla suojeltuun kohteeseen, ja kallioille jatkuneen osan säilyminen on huomioitu kaavoituksessa. Espoon kaupungin toimesta on jonkin verran pyritty palauttamaan puutarhan aiempaa asua. |
| Luonti: 4.9.2013 Viimeisin muutos: 4.9.2013 |
| Lähteet |
| Villa Rulludd. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 3. Espoo 1997. |
| Luonti: 4.9.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.3.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset:
1. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytettävä nykyisessä, 1908 syntyneessä asussa, samoin huonejako ja kiinteä sisustus, kuten uunit, seinäpaneloinnit ja kierreportaat. 2. Huvilan pihapiirin kivipengermät ja -laituri tulee myös säilyttää ja vielä jäljellä olevan puutarhan kasvillisuutta varjella. 3. Rakennusta ympäristöineen on käytettävä ja hoidettava niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 4. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.9.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Huvila |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Katso kohteen kuvaus. |
| Luonti: 4.9.2013 |
| Historia |
| Katso kohteen historia. |
| Luonti: 4.9.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.3.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.9.2013 | |
| Laituri |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Katso kohteen kuvaus. |
| Luonti: 4.9.2013 |
| Historia |
| Katso kohteen historia. |
| Luonti: 4.9.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.3.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 15.10.2010 Viimeisin muutos: 4.9.2013 | |
| Pihapiirin kivipengermät |
|
||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.3.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.9.2013 | |
| Puutarha |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Katso kohteen kuvaus. |
| Luonti: 4.9.2013 |
| Historia |
| Katso kohteen historia. |
| Luonti: 4.9.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.3.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.9.2013 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Villa Rullud. Konservointiraportti 2015. (Ena-avustus) |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Villa Rullud Vesi- ja hyönteisvaurioiden korjaus Talvihuvilan ikkunoiden tiivistys Tapettiretusoinnit Restaurointi 2014