 |
| Kanta-Häme | |
| Forssa | |
| Tehtaankoulu | 201506 |
| Kiinteistötunnus: | 61-1-1061-9; |
| Kylä tai kaupunginosa: | /1. k.osa Keskusta |
| Osoite: | Puutarhakatu 4 30100 Forssa |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1861-1865 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Forssan Yhtiönpuistossa sijaitseva Tehtaankoulun rakennus on osa kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävää Forssan tehtaan puuvillatehtaan aluetta. Rakennus on myös käyttönsä ja arkkitehtuurinsa perusteella kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Puurakennus on suunniteltu ja rakennettu 1861-1862 koulutaloksi, jota voidaan käyttää myös kirkkona, ja on siksi ollut aikanaan tärkeä julkinen rakennus. Rakennus kuuluu lääninarkkitehti G. Th. P. Chiewitzin viimeisimpiin suunnittelukohteisiin. Chiewitzin edustama uusgoottilaisuus näkyy rakennuksen julkisivujen ja sisätilojen koristeissa sekä ikkunoiden ruutujaossa. Rakennusta on vuonna 1979 siirretty noin kolmekymmentä metriä alkuperäiseltä paikaltaan. Rakennuksen alkuperäistä asua on palautettu 2000-luvun alussa toteutetun korjaushankkeen yhteydessä. |
| Luonti: 19.8.2013 |
| Historia |
| Historia |
| Forssan puuvillatehtaan perustaja Axel Wilhelm Wahren aloitti pian tehtaan perustamisen jälkeen tehtaanpuiston rakentamisen. Sen alueelle rakennettiin tehtaanjohtajan ja työntekijöiden asuinrakennukset, koulu ja sairaala. Forssan tehtaankoulu oli viimeinen Suomessa perustettu bell-lancaster -järjestelmää noudattava vuoro-opetuskoulu. Tehdasyhdyskunnan lapsille opetettiin luku- ja kirjoitustaidon lisäksi käytännöllisiä taitoja.
Etäälle tuotantorakennuksista sijoitettu koulurakennus valmistui 1862, mutta koulun toiminta päästiin aloittamaan vasta vuoden 1867 alussa. Rakennus oli pitkään paikkakunnan merkittävin julkinen rakennus kun se oli myös kirkko. Ruotsalaislähtöinen, 1851 Suomeen muuttanut arkkitehti G. Th. P. Chiewitz (1815-1862) oli koulutettu arkkitehti ja pätevämpi kuin yksikään Suomen tuolloin harvoista arkkitehdeista. Hänet tunnetaan hyvin uusgoottilaisesta tyylistä, puurakennuksista, joiden julkisivuja hallitsevat puuleikkauksin koristellut rakenteet ja useista julkisista rakennuksista, joiden julkisivuissa on puhtaaksi muurattu punatiilipinta. Chiewitziä kiinnosti sekä suunnittelun että rakennustekniikan kehittäminen eri materiaaleilla rakennettaessa. Hän suunnitteli suuren määrän rakennuksia lähes kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin eri puolille Suomea. Julkisista rakennuksista tunnetuimpia on 1858-1862 rakennettu Ritarihuone Helsingissä. Eniten hänen suunnittelemiaan rakennuksia on kuitenkin entisen Turun ja Porin läänin alueella. Hän toimi siellä lääninarkkitehtina 1852-1862. Forssaan Chiewitz suunnitteli rakennuksia yksityisarkkitehtina tehtaan ja Wiksbergin kartanon omistaja Wahrenin toimeksiannosta. Puuvillatehtaan alueelle 1850-luvulla ja 1860-luvun alussa toteutetut tuotanto- ja muut rakennukset ja aiempien rakennusten laajennukset olivat kaikki hänen suunnittelemiaan, mutta useimmat niistä ovat hävinneet myöhempien muutosten, tulipalojen tai purkamisten seurauksena. Tehtaankoulun toiminta lopetettiin 1919 ja sen tiloihin perustettiin työväenopisto. Tehdas tuki opistoa taloudellisesti ja edellytti opetusohjelmaan sisältyvän kotitalous- ja käsityöopetusta. Toiminta on myöhemmin jatkunut kansalaisopistona, jonka nimi on vuodesta 2008 ollut Wahren-opisto. Rakennusta laajennettiin oppilasmäärän lisääntymisen vuoksi ensi kerran 1870-luvun lopulla ja seuraavan kerran työväenopiston aikana 1929. Jälkimmäinen hanke muutti rakennuksen alkuperäistä tilajärjestelyä ja sisustusta selvästi. Rakennuksen päädyssä vesikaton harjalla ollut pienehkö risti poistettiin. Rakennus siirrettiin 1979 Tehtaanpuistossa noin kolmekymmentä metriä alkuperäiseltä paikaltaan. Alkuperäiselle paikalle jäivät kellaritilat, joiden päälle tuli autojen pysäköintipaikka. Siirrettyyn rakennukseen ei enää muurattu savupiippuja. Tehtaanpuisto on sittemmin nimetty Yhtiönpuistoksi. 2000-luvun alussa koulurakennus peruskorjattiin ja osittain entistettiin. |
| Luonti: 25.6.2013 Viimeisin muutos: 19.8.2013 |
| Lähteet |
| Ahonen, Kaisa, Forssan teollisuusympäristön taustaa. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, vuosikirja 47. Forssa 1978.
G. T. Chiewitz. Lääninarkkitehti Länsarkitekt. Turun maakuntamuseon näyttelyesite 1910. Turku 1986. Mohlin, Torgil ja Holmberg, Olof, Georg Theodor Polychron Chiewitz 1815-1862. Toim. Margareta Renlund. Ritarihuone, Helsinki 2009. Rakennettu Häme, maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. Valanto, Sirkka, Chiewitz, Georg Theodor (1815-1862). Kansallisbiografia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. |
| Luonti: 23.6.2008 Viimeisin muutos: 19.8.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 16.4.1979 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset:
1.Rakennuksen ulkoasuun sekä koulusaliin saa tehdä vain sellaisia muutoksia, jotka soveltuvat sen kulttuurihistorialliseen arvoon. 2. Rakennus voidaan siirtää paikkaan, jossa sen säilyminen ja asema ympäristössään on nykyistä sijaintipaikkaa paremmin turvattu. 3. Rakennusta tulee käyttää ja sitä on hoidettava sen kulttuurihistoriallista arvoa vastaavalla tavalla. 4. Rakennuksessa saadaan suorittaa muutoksia vain Museoviraston hyväksymällä tavalla. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.1.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Tehtaankoulu |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kts. kohteen kuvaus. |
| Luonti: 19.8.2013 |
| Historia |
| Forssan tehtaitten omistajaksi perustettiin osakeyhtiö ja yhtiökokous päätti kesällä 1861 rakentaa oman koulutalon, joka toimisi myös tehdaskylän kirkkona ja rippikoulun pitopaikkana. Rippilasten kulkeminen kävellen Tammelan kirkolle vei hyvää työaikaa kohtuuttomasti. Aikuistenkin kirkkomatkat ja asioiminen arkisin papin kansliassa kymmenen kilometrin päässä saivat ajattelemaan jopa kaikkien kirkollisten palvelujen saamista Forssaan. Kaikkein pisimmälle tähtäilevän silmissä lienee jo silloin kangastellut kylän irtautuminen kokonaan Tammelan holhouksesta. Ainakin itse Wahren esikuntineen pyrki etenemään kaikissa liikkeissään eniten siihen suuntaan.
Oman koulun rakentaminen aloitettiin heti ja se oli valmis jo seuraavana vuonna eli 1862. Talon piirsi ruotsalainen arkkitehti G.Th. Chiewitz, joka oli kauppaneuvos Wahrenin entinen koulutoveri ja jota tämä käytti muidenkin rakennusten suunnitteluun. Vasta vuonna 1866 kouluun valittiin ensimmäiseksi vakinaiseksi opettajaksi Taalin tehtaan koulun opettaja G.W. Lundell ja koulu pääsi aloittamaan säännöllisen toimintansa vuoden 1867 maaliskuulla. Ensimmäisenä työvuonna koulussa oli oppilaita noin 250, niistä poikia hiukan yli puolet. Opetusta annettiin vuoroviikoin aina sille ryhmälle, joka oli päivätöistä vapaana tehtaalta eli siis yövuoroviikoilla. Itse Jyväskylän seminaarin johtaja Uno Cygnaeus (hänen kuvansa on Tehtaankoulun seinällä) oli läsnä kevätjuhlassa 1868 ja hän kehotti tarkastuslausunnossaan kehittämään hyvää alkua oikeaksi kansakouluksi. |
| Luonti: 20.1.2012 Viimeisin muutos: 20.1.2012 |
| Lähteet |
| http://www.hamewiki.fi/wiki/Tehtaankoulu |
| Luonti: 20.1.2012 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 16.4.1979 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.1.2014 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |